Rakennusautomaation käyttöliittymäsuunnittelu

Abstract

Tutkimuksessa tutkittiin käyttöliittymän suunnittelua kohdekiinteistön ja sen käyttäjien tarpeisiin sekä erillisellä palvelimella sijaitsevan käyttöliittymän vaikutusta käytettävyyteen suhteessa kiinteästi paikallisesti sijoitettuihin käyttöliittymäratkaisuihin. Tulevaisuudessa rakennusautomaation merkityksen odotetaan kasvavan kiristyvien energia- ja päästörajoitusten myötä. Rakennusautomaation käyttöliittymällä on merkittävä vaikutus kiinteistön energiatehokkuuden potentiaalin hyödyntämisessä. Heikko käytettävyys saattaa johtaa automaatiojärjestelmän vajavaiseen hyödyntämiseen ja sitä kautta heikentää saavutettua energiatehokkuutta tai johtaa muihin ylimääräisiin kuluihin

Tutkimus toteutettiin soveltavana tutkimuksena, koska tutkimus keskittyi konkreettiseen projektiin, jossa tavoiteltiin ratkaisua käytännön ongelmaan. Tutkimuksessa saneerattiin teollisuuskiinteistön rakennusautomaatio ja siihen liittyvät valvomolaitteet ja käyttöliittymä. Saneerauksen yhteydessä paikallisvalvomo poistettiin käytöstä ja korvattiin etäpalvelimella sijaitsevalla käyttöliittymäratkaisulla, johon käyttäjät muodostavat yhteyden internetin välityksellä. Tutkimus sivuaa saneerausprosessia, mutta tutkimuksen pääpaino oli käyttöliittymäsuunnittelussa ja etäpalvelimella sijaitsevan käyttöliittymäratkaisun vaikutuksella käytettävyyteen.

Tutkimuksen mukaan rakennusautomaation käyttöliittymäsuunnittelun hyvät lähtökohdat eivät poikkea yleisistä käyttöliittymäsuunnittelun perusteista. Käyttöliittymien suunnittelun kannalta keskeistä on, että käyttöliittymä on looginen, selkeä ja sen sisältämä informaatio ja käyttäjän keinot vaikuttaa toimintaan on tunnistettavissa. Käyttöliittymiä suunnitellessa ihmiskeskeinen lähestymistapa mahdollistaa eri käyttäjien mukanaolon suunnitteluprosessissa. Eri käyttäjäryhmien mukanaolo suunnitteluprosessin eri vaiheissa mahdollistaa käyttöliittymän paremman räätälöinnin käyttäjien todellisiin tarpeisiin ja johtaa parempaan käytettävyyteen. Erillisellä palvelimella sijaitsevan käyttöliittymän merkitys käytettävyyteen on merkittävä ja voi johtaa automaation energiatehokkaampaan hyödyntämiseen ja vähentää järjestelmän ylläpidon päivystyskäyntien määrää.

Tutkimuksessa toteutunut järjestelmä tarjoaa huomattavasti paremman käytettävyyden alkuperäiseen nähden. Järjestelmä mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman hallinnan, sekä todenmukaisemman olosuhteiden ja taloteknisten prosessien seurannan. Järjestelmän haittapuolina on kuitenkin, että järjestelmän käyttöliittymän hyödyntäminen vaatii käyttäjältä internet-yhteyden.