”Geegossa on jotakin taikaa”! Innostavan etäliikuntatunnin kehittäminen 6–9-vuotiaille lapsille.
Marlo, Minna (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503244820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503244820
Tiivistelmä
Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt huolestuttavasti. Älylaitteilla vietetty aika vie pois aikaa luonnolliselta liikkumiselta, kärsivällisyydeltä ja luovuudelta. Älylaitteet voidaan kuitenkin myös valjastaa liikunnan lisäämiseen.
Kehittämistyön tarkoituksena oli parantaa Geego Kids Oy:n 6–9-vuotiaille lapsille suunnattua etäliikuntatuntikonseptia, jonka tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan tarjoten myönteisiä oppimiskokemuksia. Etäliikuntatunnit olivat osa Hämeenlinnan kaupungin ”Harrastus ihan lähellä” -toimintaa ja tunneille oli mahdollisuus osallistua kevään 2024 aikana.
Kehittämistyön teoriatausta eteni lasten ja nuorten liikuntasuosituksista, Move! -tuloksien kautta lasten ja nuorten omiin toiveisiin harrastamisesta. Teoreettisen viitekehyksen keskiössä ovat liikunnan motivaatiotekijät – kiinnostuksen herättämisestä ja innostumisen syttymisestä, pedagogiikkaan sekä etänä toteutettaviin liikuntaratkaisuihin.
Kehittämistyön ensimmäisenä tavoitteena oli kerätä pilottiin osallistuneiden lasten ja heidän huoltajiensa kokemuksia etäliikuntatunneista. Toisena tavoitteena oli kehittää etäliikuntatunnin rakennetta ja sisältöä. Kolmanneksi tavoitteeksi nousi ohjaajan oppaan rakentaminen. Kehittämistyö on uudistamisperustainen kehittämistyö, joka sisältää piirteitä konstruktiivisesta tutkimuksesta, palvelumuotoilusta sekä innovaation tuottamisesta. Kehittämistyössä hyödynnettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin kyselyllä, haastatteluilla sekä havainnoinnilla. Analyysimenetelminä sovellettiin teemoittelevaa koodausta, joka oli osin aineisto- ja osin teorialähtöistä.
Kehittämistyön tulokset havainnollistivat, että lapsille suunnatun innostavan etäliikuntatunnin avaimet löytyvät optimaalisesta kestosta, kiinnostusta herättävästä ja motivoivasta sisällöstä, oikeanlaisesta tehtävien vaikeustasosta sekä ohjaajan myönteisistä vuorovaikutustaidoista. Rakenteen osalta kehittämiskohteiksi nousivat tunnin selkeä aloitus ja lopetus, hyvin rytmitetyt siirtymät sekä kohdennetut kysymykset. Tämän perusteella etäliikuntatunnin rakenteen sekä ohjaajan oppaan toiminnan kehittäminen ovat keskeisiä toimia etäliikuntatunnin eteenpäin viemisessä.
Suomessa on toistaiseksi vain vähän lapsille suunnattuja etäliikuntaratkaisuja tai tutkimustietoa niistä. Teknologian kehittyminen ja huoli lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta antavat jalansijaa ja mahdollisuuksia saavutettavasti ja vastuullisesti toteutettaville etäliikuntaratkaisuille. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsille räätälöidyille etäliikuntapalveluille on paikkansa. Kehittämistyön tulokset sekä etäliikuntatunnin ohjaajan opas voivat olla hyödyksi myös muiden lajien etäliikuntatuntien kehittämiseen. Geegon etäliikuntatunnin tarkempaa kohdentamista silmällä pitäen, tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia erilaisia lasten oppimisprofiileja ja luoda eritasoisia ja eri sisältöisiä tunteja vastaamaan paremmin lapsen ikää ja yksilöllisiä motivaatiotekijöitä.
Kehittämistyön tarkoituksena oli parantaa Geego Kids Oy:n 6–9-vuotiaille lapsille suunnattua etäliikuntatuntikonseptia, jonka tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan tarjoten myönteisiä oppimiskokemuksia. Etäliikuntatunnit olivat osa Hämeenlinnan kaupungin ”Harrastus ihan lähellä” -toimintaa ja tunneille oli mahdollisuus osallistua kevään 2024 aikana.
Kehittämistyön teoriatausta eteni lasten ja nuorten liikuntasuosituksista, Move! -tuloksien kautta lasten ja nuorten omiin toiveisiin harrastamisesta. Teoreettisen viitekehyksen keskiössä ovat liikunnan motivaatiotekijät – kiinnostuksen herättämisestä ja innostumisen syttymisestä, pedagogiikkaan sekä etänä toteutettaviin liikuntaratkaisuihin.
Kehittämistyön ensimmäisenä tavoitteena oli kerätä pilottiin osallistuneiden lasten ja heidän huoltajiensa kokemuksia etäliikuntatunneista. Toisena tavoitteena oli kehittää etäliikuntatunnin rakennetta ja sisältöä. Kolmanneksi tavoitteeksi nousi ohjaajan oppaan rakentaminen. Kehittämistyö on uudistamisperustainen kehittämistyö, joka sisältää piirteitä konstruktiivisesta tutkimuksesta, palvelumuotoilusta sekä innovaation tuottamisesta. Kehittämistyössä hyödynnettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin kyselyllä, haastatteluilla sekä havainnoinnilla. Analyysimenetelminä sovellettiin teemoittelevaa koodausta, joka oli osin aineisto- ja osin teorialähtöistä.
Kehittämistyön tulokset havainnollistivat, että lapsille suunnatun innostavan etäliikuntatunnin avaimet löytyvät optimaalisesta kestosta, kiinnostusta herättävästä ja motivoivasta sisällöstä, oikeanlaisesta tehtävien vaikeustasosta sekä ohjaajan myönteisistä vuorovaikutustaidoista. Rakenteen osalta kehittämiskohteiksi nousivat tunnin selkeä aloitus ja lopetus, hyvin rytmitetyt siirtymät sekä kohdennetut kysymykset. Tämän perusteella etäliikuntatunnin rakenteen sekä ohjaajan oppaan toiminnan kehittäminen ovat keskeisiä toimia etäliikuntatunnin eteenpäin viemisessä.
Suomessa on toistaiseksi vain vähän lapsille suunnattuja etäliikuntaratkaisuja tai tutkimustietoa niistä. Teknologian kehittyminen ja huoli lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta antavat jalansijaa ja mahdollisuuksia saavutettavasti ja vastuullisesti toteutettaville etäliikuntaratkaisuille. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsille räätälöidyille etäliikuntapalveluille on paikkansa. Kehittämistyön tulokset sekä etäliikuntatunnin ohjaajan opas voivat olla hyödyksi myös muiden lajien etäliikuntatuntien kehittämiseen. Geegon etäliikuntatunnin tarkempaa kohdentamista silmällä pitäen, tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia erilaisia lasten oppimisprofiileja ja luoda eritasoisia ja eri sisältöisiä tunteja vastaamaan paremmin lapsen ikää ja yksilöllisiä motivaatiotekijöitä.