Kankaistenjärven vedenlaadun pitkäaikaisseurannan tulokset : Kankaistenjärven Kivikarin syvänteen, Kankaistenrannan sekä Tiheenlahden vedenlaadun muutokset vuosina 2012–2024
Rintaluoma, Elisa (2025)
Rintaluoma, Elisa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503244881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503244881
Tiivistelmä
Kankaistenjärvi, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan ja Janakkalan rajalla, on vähähumuksinen järvi, jonka kemiallinen tila on aiemmin luokiteltu hyväksi. Tämä opinnäytetyö tarkastelee Kankaistenjärven Kivikarin syvänteen, Kankaistenrannan sekä Tiheenlahden vedenlaadun kehitystä pitkällä aikavälillä vuosina 2012–2024. Tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen pitkän aikavälin tulokset ja selvittää, onko järven vedenlaadussa tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Tutkimusaineisto koostui Kankaistenjärven suojeluyhdistyksen, Vanajavesikeskuksen ja muiden toimijoiden keräämistä mittaustuloksista. Tulokset analysoitiin määrällisin tutkimusmenetelmin, ja aineisto jaettiin mittaussyvyyden perusteella eri ryhmiin (esim. päällys- ja alusvedet). Tutkitut muuttujat sisälsivät hapen määrän ja kyllästysasteen, näkösyvyyden, pH:n, sähkönjohtokyvyn, kokonaistypen, kokonaisfosforin, alkaliteetin (puskurointikyvyn) sekä veden väriluvun.
Tulokset osoittivat, että Kankaistenjärven vedenlaadussa on tapahtunut vaihtelua tarkastelujakson aikana, mutta selkeitä pysyviä muutoksia ei havaittu. Hetkellistä heikentymistä oli tarkastelujaksolla havaittavissa, mutta muutokset eivät vaikuttaneet jääneen pysyviksi. Päällysveden happitilanne on pysynyt pääosin hyvänä, mutta alusveden hapen kyllästysaste ja happipitoisuus on paikoin laskenut kriittiselle tasolle. Näkösyvyys on molemmilla havaintopaikoilla vaihdellut, mutta selkeää näkösyvyyden heikentymistä ei ollut havaittavissa. pH:n vaihteluväli viittasi lievään happamoitumiseen alusvesissä. Ravinnepitoisuudet, kuten kokonaistyppi ja -fosfori, olivat pääosin tyypillisiä humusjärville, mutta ajoittain korkeammat pitoisuudet viittasivat sisäiseen kuormitukseen.
Johtopäätöksenä todettiin, että Kankaistenjärven Kivikarin syvänteen, Kankaistenrannan ja Tiheenlahden vedenlaatu on edelleen hyvällä tasolla ja vedenlaadun kehitykseen vaikuttavat sekä luonnolliset että ihmistoiminnan aiheuttamat tekijät, kuten valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus. Tutkimuksen tulokset korostavat tarvetta jatkaa pitkäaikaisseurantaa ja kehittää valuma-alueen kuormituksen hallintakeinoja, jotta Kankaistenjärven kemiallinen tila voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Tutkimusaineisto koostui Kankaistenjärven suojeluyhdistyksen, Vanajavesikeskuksen ja muiden toimijoiden keräämistä mittaustuloksista. Tulokset analysoitiin määrällisin tutkimusmenetelmin, ja aineisto jaettiin mittaussyvyyden perusteella eri ryhmiin (esim. päällys- ja alusvedet). Tutkitut muuttujat sisälsivät hapen määrän ja kyllästysasteen, näkösyvyyden, pH:n, sähkönjohtokyvyn, kokonaistypen, kokonaisfosforin, alkaliteetin (puskurointikyvyn) sekä veden väriluvun.
Tulokset osoittivat, että Kankaistenjärven vedenlaadussa on tapahtunut vaihtelua tarkastelujakson aikana, mutta selkeitä pysyviä muutoksia ei havaittu. Hetkellistä heikentymistä oli tarkastelujaksolla havaittavissa, mutta muutokset eivät vaikuttaneet jääneen pysyviksi. Päällysveden happitilanne on pysynyt pääosin hyvänä, mutta alusveden hapen kyllästysaste ja happipitoisuus on paikoin laskenut kriittiselle tasolle. Näkösyvyys on molemmilla havaintopaikoilla vaihdellut, mutta selkeää näkösyvyyden heikentymistä ei ollut havaittavissa. pH:n vaihteluväli viittasi lievään happamoitumiseen alusvesissä. Ravinnepitoisuudet, kuten kokonaistyppi ja -fosfori, olivat pääosin tyypillisiä humusjärville, mutta ajoittain korkeammat pitoisuudet viittasivat sisäiseen kuormitukseen.
Johtopäätöksenä todettiin, että Kankaistenjärven Kivikarin syvänteen, Kankaistenrannan ja Tiheenlahden vedenlaatu on edelleen hyvällä tasolla ja vedenlaadun kehitykseen vaikuttavat sekä luonnolliset että ihmistoiminnan aiheuttamat tekijät, kuten valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus. Tutkimuksen tulokset korostavat tarvetta jatkaa pitkäaikaisseurantaa ja kehittää valuma-alueen kuormituksen hallintakeinoja, jotta Kankaistenjärven kemiallinen tila voidaan turvata myös tulevaisuudessa.