Vertaistukitoiminta osaksi somaattisesti sairastuneen kuntoutuspolkua
Kosonen, Eva-Maria (2025)
Kosonen, Eva-Maria
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503254896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503254896
Tiivistelmä
Vertaistuki auttaa sairastunutta sekä hänen läheisiään monilla eri tavoilla kuntoutuksen eri vaiheissa. Vertaistuki yhdessä ammattilaisen avun kanssa mahdollistaa sairastuneelle parhaan mahdollisen avun. Vertaistukea ei kuitenkaan hyödynnetä kuntoutuksen suunnittelussa tarpeeksi hyvin eikä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisilla ole välttämättä oikeita väyliä ohjata sairastunutta vertaistuen piiriin. Viime vuosina vertaistuki on ollut esillä muun muassa useissa sosiaali- ja terveyspolitiikan valtakunnallisissa strategioissa ja on linjattu, että vertaistuki tulee laajentumaan ammatillisen asiantuntijuuden rinnalle ja näin ollen haastaa ammattiasiantuntijuutta uusiutumaan. Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa ja palvelukenttien laajennuttua, vertaistuki on yksi mahdollisuus vastata palvelujen saatavuuden haasteisiin. Opinnäytetyö toteutettiin palvelumuotoiluna Tuplatimanttimallia apuna käyttäen. Opinnäytetyön löydä vaiheessa kartoitettiin sähköisellä Webropol-kyselyllä Eloisan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten vertaistukitietoutta ja käytänteitä ohjata somaattisesti sairastunut vertaistuen piiriin. Opin näytetyön kehitä vaiheessa järjestettiin yhteiskehittämisen työpaja virtuaalisena aivoriihenä, tarkoituksena löytää kehitysideoita vertaistuen saamiseksi osaksi somaattisesti sairastuneen kuntoutuspolkua ja Esteryn ja Eloisan yhteistyön kehittämiseksi. Opinnäytetyön kyselyyn tuli paljon vastauksia Mikkelistä, mutta muun alueen osalta vastaukset ovat suuntaa antavia. Tuloksista sai kuitenkin selkeän kuvan, että vertaistukea hyödynnetään Eloisan alueella liian vähän eikä vertaistukea tule juurikaan kirjatuksi somaattisesti sairastuneen kuntoutuspolkuun. Kyselyyn osallistuneet sosiaali- ja terveydenhuolto alan ammattilaiset toivat esille hyviä kehitysideoita yhteistyön parantamiseksi. Kyselyn vastaukset toimivat hyvänä pohjana yhteiskehittämisen työpajalle, jossa saatiin aikaan hyviä kehitysideoita vertaistuen saamiseksi osaksi somaattisesti sairastuneen kuntoutuspolkua ja Esteryn ja Eloisan yhteistyön kehittämiseksi. Opinnäytetyön jatkokehittämisehdotuksena on vertaistukeen ohjaamisen prosessin pilotointi aluksi yhteen yksikköön, konkreettisen tietopankin luominen Eloisan alueen vertaistuen tarjoajista, tarkempi alueellinen ja ammattikohtainen tarkastelu vertaistukeen ohjaamisessa ja pilotoinnin jälkeen vertaistuen saatavuuden parantumisen tarkastelu.
Asiasanat: Vertaistuki, yhteiskehittäminen, palvelumuotoilu, somaattiset sairaudet, kuntoutuspolku Peer support helps the sufferer as well as the loved ones of the sufferer in many ways at different stages of rehabilitation. Peer support together with pro fessional help allows the sufferer the best possible help. Peer support is not used well enough in rehabilitation planning, however, and social welfare and health care professionals do not necessarily have the right pathways to guide the affected person into peer support. In recent years, peer support has been featured in several national strategies for social and health policy, among other things, and it has been outlined that peer support will expand alongside professional expertise and thus challenge professional expertise in a renewa ble country. After well-being areas have started to operate and service fields have expanded, peer support is one possibility to meet the challenges of ac cessing services. The thesis was implemented as a service design using the Double Diamond model. In the discovery phase of the thesis, the electronic Webropol question naire was used to map the peer-to-peer support knowledge and practices of social and health care professionals in the Eloisa area to guide the somatically ill to peer support. During the development phase of the thesis, a co-develop ment workshop was organized as a virtual brainstorming session, with the aim of finding development ideas to get peer support as part of the rehabilitation path of the somatically ill and to develop the collaboration between Estery and Eloisa. The survey of the thesis received many answers from Mikkeli, but the answers are indicative for the rest of the area. However, the results gave a clear picture that peer support is used too little in the Eloisa area and that peer support is not much recorded in the rehabilitation path of a somatically ill per son. The social welfare and health care professionals who participated in the survey presented good development ideas for improving co-operation. The answers to the questionnaire served as a good basis for a co-development workshop, where good development ideas were created to make peer support part of the rehabilitation path of a somatically ill person and to develop the col laboration between Estery and Eloisa. The proposal for further development of the thesis is to pilot the process of referencing to peer support initially in one unit, to create a concrete database of peer support providers in the Eloisa area, to examine more closely regional and professionally in referencing to peer support and, after the pilot, to examine the improvement in the availability of peer support.
Keywords: Peer Support, co-creation, service design, somatic diseases, re habilitation path
Asiasanat: Vertaistuki, yhteiskehittäminen, palvelumuotoilu, somaattiset sairaudet, kuntoutuspolku
Keywords: Peer Support, co-creation, service design, somatic diseases, re habilitation path