Vanhempien voimavarat itkuisen vauvan hoidossa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat vanhempien voimavarat itkuisen vauvan hoidossa. Tavoitteena oli tuottaa terveydenhoitajille tietoa siitä, millaista tukea vanhemmat ovat tähän asti saaneet ja miten terveydenhoitajat voisivat jatkossa parhaiten tukea vanhempia itkuisen vauvan hoidossa. Tutkimuksen aineisto kerättiin Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän lastenneuvoloissa syksyllä 2006. Tutkimusaineistkerättiin haastattelemalla itkuisen vauvan vanhempia (N=10) heidän kokemuksistaan. Terveydenhoitajat valitsivat tutkimukseen osallistujat, joita haastateltiin sovitusti joko perheiden kotona tai lastenneuvolan tiloissa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia ongelmia vauvan itku perheelle aiheutti. Vauvan itkuisuus hämmensi ja ahdisti vanhempia. Lisäksi se verotti vanhempien henkilökohtaisia, perheen sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja. Itkuisuus aiheutti myös ongelmia vauvan hoidossa kuten imetyksessä ja nukkumisessa. Sen vaikutus näkyi vauvan ja perheen elämässä itkun loppumisen jälkeenkin. Perheen sisäisistä ja henkilökohtaisista voimavaroista tärkeimpiä olivat puolison tuki, jaettu vanhemmuus, vanhempien luottamus itseensä sekä oman elämäntilanteensa tiedostaminen. Ulkoisista voimavaroista tärkeimpiä olivat tiedollinen ja emotionaalinen tuki, jota vanhemmat saivat ystäviltä, läheisiltä, omaisilta ja muista sosiaalisista suhteista. Edellä mainittujen voimavarojen puuttuminen heikensi vanhempien jaksamista. Lastenneuvola tarjosi vanhemmille eniten tiedollista tukea. Vanhemmat arvostivat neuvolan asiantuntijuutta lasten kasvun ja kehityksen seuraajana. Ainoastaan tiedollisen tuen käytäntöön soveltaminen aiheutti toisinaan vaikeuksia ja hämmennystä vanhemmissa. Vanhemmat olisivatkin toivoneen neuvolalta enemmän käytännön neuvoa ja ohjausta itkuisen vauvan hoidossa. Ohjaus olisi yksilöllisempää ja sitä voitaisiin kohdentaa oikein, jos se tapahtuisi perheen luonnollisessa ympäristössä, perheen kotona. Vaikka terveydenhoitajat tarjosivat useasti vanhemmille mahdollisuutta osallistua jonkin muun kuin neuvolan järjestämään vanhempainryhmään, vanhemmat eivät mielellään lähteneet pienen lapsen kanssa täysin vieraisiin ryhmiin. Neuvolan järjestämillä vertaistukiryhmillä olisikin sen vuoksi kysyntää vanhempien keskuudessa. Tässä tutkimuksessa vanhemmat kertoivat, millaiset voimavarat auttoivat heitä jaksamaan itkuisen vauvan hoidossa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan lastenneuvolan terveydenhoitajan työtä tarvittaessa kehittää yhä paremmin vastaamaan perheiden tarpeita. Imeväisikäisen itkuisuutta on aikaisemmin tutkittu vähän, koska kyseessä on varsin pian ohimenevä ilmiö. Itkuisuus kuitenkin heikentää vanhempien jaksamista ja selviytymistä perhe-elämässä. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää, miten terveydenhoitajat työskentelevät itkuisen vauvan perheiden kanssa.

The aim of the study clarified the abilities of parents to take care of their weepy babies. This study told what kind of support parents had got and how nurses could best support them in the care of a weepy baby. The research was done for the child health centres of the intermunicipal public health centre of Rauma in Autumn 2006. The research material was collected by interviewing the parents of weepy babies. There were ten parents who took part in the research. The dads of two families could not attend to the research. The nurses of child health centres chose the participants for the research. They were interviewed either at their homes or at child health centres. This study clarified what kind of problems babies’ cry affected in the families. Parents felt the cry of a baby embarrassing and distressing. The cry reduced parents’ personal abilities and the resources inside and outside the families. The cry of a baby brought problems in conventional habits like breast feeding and sleeping. The most important inside resources were partners’ support to each other, the emotional parenthood and the self-confidence of parents. The most important outside resources were informational support from friends, relatives and other social contacts. The child health centre offered the most informational support. Parents appreciated the nurses of the child health centre as an authority following the mental and physical progress of their children. Parents also followed nurses’ advice very literally. That sometimes caused problems because the situations changed very often. Parents hoped more functional support from the nurses. The functional support could be more effective at home because home is the natural environment. The parents also needed much support from the other parents being in the same life situation. That is why the family groups are very necessary in child health centres. In this research parents told what kind of abilities helped them in caring their weepy baby. By the help of this study it will be possible to develop the work of child health centres so that it better meets the needs of families. The cry of babies has not been analysed much before because it is a passing problem. The cry affected parents in several ways. For example it abated surviving in family life. In the future it would be especially intresting to know how nurses will understand the abilities of parents.