Työtyytyväisyyden vaikutus asiakaspalvelun laatuun
Vesala, Katri (2025)
Vesala, Katri
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503254920
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503254920
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia työtyytyväisyyden vaikutusta asiakaspalvelun laatuun. Käytin teoreettisen viitekehyksen pohjana Frederick Herzbergin kaksifaktoriteoriaa, jossa ihmisten tarpeet ja motivaatiotekijät jaetaan kahteen eri ryhmään, hygienia- ja motivaatiotekijöihin. Tutkimuksen kohderyhmä koostui asiakaspalvelijoista, jotka työskentelivät asiakaspalveluammateissa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja sen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Lomakkeessa esitin kysymyksiä, joiden avulla selvitin vastaajien mielipidettä kolmeen eri pääkysymykseen: kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työhösi ja millaista palvelua koet tarjoavasi, mitkä työtyytyväisyyden tekijät vaikuttavat eniten palvelun laatuun sekä mitkä tekijät parantaisivat tarjoamaasi asiakaspalvelua?
Tutkimuksen tuloksista oli osoitettavissa, että työtyytyväisyys on merkittävä tekijä asiakaspalvelun laadun kannalta. Resurssien puute, epäselvät odotukset tehtävissä tai tavoitteissa ja heikko työilmapiiri heikensivät työtyytyväisyyttä. Keskeisimpiä motivaatiotekijöitä olivat palkkaus, saavutusten tunnustaminen ja urakehitysmahdollisuudet.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja sen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Lomakkeessa esitin kysymyksiä, joiden avulla selvitin vastaajien mielipidettä kolmeen eri pääkysymykseen: kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työhösi ja millaista palvelua koet tarjoavasi, mitkä työtyytyväisyyden tekijät vaikuttavat eniten palvelun laatuun sekä mitkä tekijät parantaisivat tarjoamaasi asiakaspalvelua?
Tutkimuksen tuloksista oli osoitettavissa, että työtyytyväisyys on merkittävä tekijä asiakaspalvelun laadun kannalta. Resurssien puute, epäselvät odotukset tehtävissä tai tavoitteissa ja heikko työilmapiiri heikensivät työtyytyväisyyttä. Keskeisimpiä motivaatiotekijöitä olivat palkkaus, saavutusten tunnustaminen ja urakehitysmahdollisuudet.