Johtaja, ei naisjohtaja eikä emäntä: Teemahaastattelu naisjohtajuudesta ja tasa-arvosta maatiloilla
Lääveri, Annastiina (2025)
Lääveri, Annastiina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503254935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503254935
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selvitystä maatilojen naisjohtajien näkemyksistä ja kokemuksista naisjohtajuudesta sekä sukupuolten välisestä tasa-arvosta teemahaastattelun keinoin. Selvityksen lisäksi työssä haluttiin kerätä haastateltavilta vinkkejä ja neuvoja, joita nykyiset ja tulevaisuuden naisjohtajat voivat hyödyntää urallaan. Naisjohtajuuteen ja tasa-arvoon liittyviä tutkimuksia on tehty ja aiheista puhutaan mediassa enenevissä määrin, mutta maatilojen näkökulmaa harvemmin otetaan esille.
Opinnäyteyön teoriaosassa tarkastellaan johtajuuden määritelmää sekä erilaisia johtajuustyylejä, tutustutaan naisjohtajuuden käsitteeseen ja tutkimukseen, käydään läpi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käsitteet ja miten ne näkyvät Suomen lainsäädännössä. Tutkimusosuudessa käydään läpi tutkimusmenetelmien kuvaus, haastateltavien perustiedot, heidän näkemyksensä naisjohtajuudesta ja tasa-arvosta maatiloilla sekä haastateltavien antamat neuvot tulevaisuuden naisjohtajille.
Tutkimuksessa haastateltiin viittä noin 30–40-vuotiasta maatilan naisjohtajaa eri puolilta Suomea. Haastattelussa hyödynnettiin kvalitatiivisen tutkimuksen keinoja teemahaastattelun eli puolistrukturoidun haastattelumallin muodossa. Haastattelut toteutettiin syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana.
Tutkimuksessa havaittiin, että kaikki haastateltavat kokivat nykyisen työpaikkansa tasa-arvoiseksi ja jokainen pyrki omalla toiminnallaan edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työyhteisössä. Lähes kaikki haastateltavista olivat kuitenkin kohdanneet epätasa-arvoista kohtelua jossain kohtaa heidän uraansa. Naisjohtajuuden käsite koettiin haastateltavien mielestä jossakin määrin hankalaksi, sillä naiseuden korostaminen koettiin olevan turhaa, koska johtajuus-termi on tehty kuvamaan kaikkia johtajia, sukupuolesta riippumatta. Suurin osa haastateltavista koki myös emäntä-sanan olevan epäsopiva, sillä se on vanhanaikainen, eikä kerro henkilön ammatista mitään. Haastateltavien antamat neuvot tulevaisuuden naisjohtajille keskittyivät siihen, ettei ketään tarvitse nöyristellä sekä omaan ammattitaitoon kehotettiin luottamaan.
Opinnäyteyön teoriaosassa tarkastellaan johtajuuden määritelmää sekä erilaisia johtajuustyylejä, tutustutaan naisjohtajuuden käsitteeseen ja tutkimukseen, käydään läpi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käsitteet ja miten ne näkyvät Suomen lainsäädännössä. Tutkimusosuudessa käydään läpi tutkimusmenetelmien kuvaus, haastateltavien perustiedot, heidän näkemyksensä naisjohtajuudesta ja tasa-arvosta maatiloilla sekä haastateltavien antamat neuvot tulevaisuuden naisjohtajille.
Tutkimuksessa haastateltiin viittä noin 30–40-vuotiasta maatilan naisjohtajaa eri puolilta Suomea. Haastattelussa hyödynnettiin kvalitatiivisen tutkimuksen keinoja teemahaastattelun eli puolistrukturoidun haastattelumallin muodossa. Haastattelut toteutettiin syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana.
Tutkimuksessa havaittiin, että kaikki haastateltavat kokivat nykyisen työpaikkansa tasa-arvoiseksi ja jokainen pyrki omalla toiminnallaan edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työyhteisössä. Lähes kaikki haastateltavista olivat kuitenkin kohdanneet epätasa-arvoista kohtelua jossain kohtaa heidän uraansa. Naisjohtajuuden käsite koettiin haastateltavien mielestä jossakin määrin hankalaksi, sillä naiseuden korostaminen koettiin olevan turhaa, koska johtajuus-termi on tehty kuvamaan kaikkia johtajia, sukupuolesta riippumatta. Suurin osa haastateltavista koki myös emäntä-sanan olevan epäsopiva, sillä se on vanhanaikainen, eikä kerro henkilön ammatista mitään. Haastateltavien antamat neuvot tulevaisuuden naisjohtajille keskittyivät siihen, ettei ketään tarvitse nöyristellä sekä omaan ammattitaitoon kehotettiin luottamaan.