Mansikan mehiläispölytys kausitunnelissa : käytännön pölytyskoe monivuotisella mansikalla
Takanen, Anne (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503265002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503265002
Tiivistelmä
Tämän tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten mansikan pölytys onnistuu kasvutunnelissa tarhamehiläisten avulla. Pölytyskokeen avulla verrattiin mehiläispesien eri sijoituspaikkojen vaikutusta pölytyksen onnistumiseen sekä seurattiin mehiläisyhteiskuntien vointia ja kehittymistä osittain suljetussa tilassa. Työn tilaajana oli Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry ja se oli osa Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille -hanketta. Hankkeen tavoitteena oli lisätä kotimaisten pölyttäjien käyttöä kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa.
Opinnäytetyöhön liittyen tehtiin mansikan pölytyskoe kolmessa kasvutunnelissa, joissa mansikka kasvoi maapenkissä. Kokeessa tunnelit jaettiin yhteensä yhdeksään lohkoon. Lisäksi avomaalla oli yksi vertailulohko. Pölyttäjälaskentojen lisäksi pölytyksen onnistumista mitattiin lohkokohtaisissa satomäärissä ja sadon laadussa. Mehiläisten elinvoimaa tarkkailtiin lennon, siitepölyn kertymisen ja pesän painon tunnustelun avulla. Kerätyistä siitepölyistä teetettiin siitepölyanalyysi, joka antoi lisätietoa mehiläisten liikkeistä eri kasvilajien kukissa.
Mehiläispesien sijaintipaikan vaikutusta satoon ei voitu selkeästi osoittaa. Poikkeukselliset sääolot loivat haasteita kokeen tekemiseen ja vaikuttivat sekä kokeen onnistumiseen että satomääriin negatiivisesti. Siitepölyanalyysin perusteella voitiin todeta mehiläisten lentäneen myös tunneleiden ulkopuolella. Kokeessa voitiin kuitenkin todeta mehiläisten soveltuvan mansikan pölytykseen kasvutunnelissa, eivätkä tunneliolosuhteet vaikuttaneet mehiläisyhteiskuntien toimintaan ja kehittymiseen.
Opinnäytetyöhön liittyen tehtiin mansikan pölytyskoe kolmessa kasvutunnelissa, joissa mansikka kasvoi maapenkissä. Kokeessa tunnelit jaettiin yhteensä yhdeksään lohkoon. Lisäksi avomaalla oli yksi vertailulohko. Pölyttäjälaskentojen lisäksi pölytyksen onnistumista mitattiin lohkokohtaisissa satomäärissä ja sadon laadussa. Mehiläisten elinvoimaa tarkkailtiin lennon, siitepölyn kertymisen ja pesän painon tunnustelun avulla. Kerätyistä siitepölyistä teetettiin siitepölyanalyysi, joka antoi lisätietoa mehiläisten liikkeistä eri kasvilajien kukissa.
Mehiläispesien sijaintipaikan vaikutusta satoon ei voitu selkeästi osoittaa. Poikkeukselliset sääolot loivat haasteita kokeen tekemiseen ja vaikuttivat sekä kokeen onnistumiseen että satomääriin negatiivisesti. Siitepölyanalyysin perusteella voitiin todeta mehiläisten lentäneen myös tunneleiden ulkopuolella. Kokeessa voitiin kuitenkin todeta mehiläisten soveltuvan mansikan pölytykseen kasvutunnelissa, eivätkä tunneliolosuhteet vaikuttaneet mehiläisyhteiskuntien toimintaan ja kehittymiseen.