Johtajan työidentiteetti osana työhyvinvointia

Abstract

Tutkimuksen lähtökohtana oli havainto, että johtajan työidentiteetin vaikutuksia työhyvinvointiin on tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena ja tarkoituksena oli selvittää ja analysoida, miten Pirten strategisen johdon ja esihenkilöiden johtajuuden työidentiteetti vaikuttaa heidän omaan työhyvinvointiinsa ja sitä kautta koko työyhteisön hyvinvointiin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin työhyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä tekijöitä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 11 henkilöä, ja vastaukset kerättiin Microsoft Forms- kyselylomakkeella. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista lähestymistapaa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jota täydennettiin hermeneuttis–fenomenologisella lähestymistavalla. Tutkimuskysymyksiin sisältyivät kysymykset työidentiteetin ja työhyvinvoinnin yhteydestä, johtajien työhyvinvointia tukevista tekijöistä sekä työyhteisön hyvinvointiin vaikuttavista johtajien työidentiteetin osatekijöistä.

Tutkimustulokset osoittivat, että kohderyhmä oli motivoitunut työhönsä, kykenevä itsereflektioon ja kokivat työn imua. Työympäristössä vallitsi pääosin hyvä työhyvinvoinnin taso. Positiivinen työidentiteetti johtajuudessa osoittautui merkittäväksi yhteydeksi työhyvinvoinnin kanssa. Uutena havaintona tutkimus toi esille merkityksellisen tulevaisuuden näkökulman, jossa vahva johtajuuden työidentiteetti on merkittävä tekijä tulevaisuuden johtajuudessa.

The starting point of the research was the perception that the effects of a leader's work identity on work well-being have not been studied very much. The aim of this research was to analyze how the work identity of the leaders and supervisors of Tullinkulma's occupational health group Pirte affects to work well-being. The research aimed to investigate how the work identity of leadership affects the supervisor's own work well-being and, through it, the well-being of the entire work community. In addition, factors that are significant for work well-being were also examined.

A qualitative approach was used in the research. The target of the research material was Pirte- occupational health's strategic management and supervisors. A total of 11 people participated in the research, and the answers were collected in the Microsoft Forms- electronic service using a questionnaire. The analysis method used was data-driven content analysis, which was supplemented by a hermeneutic-phenomenological approach. The research questions included the connection between work identity and work well- being, factors that support the leader’s work well-being, and the factors of the leader’s work identity that affect the well- being of the work community.

The research results indicate that the target group was motivated and committed to their work, and they were able to self reflect and experience work engagement. The work environment experienced a good level of work well-being in general. A positive work identity of the leadership proved to be significantly linked with work well-being. The new observation was that the research disclosed a significant future perspective, where a strong leadership work identity is a remarkable factor in future leadership.