Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen monikielisten asiakkaiden näkökulmasta : monikielisten ammattilaisten näkemyksiä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ennaltaehkäisevän mielenterveystyön kehittämistarpeita monikielisten asiakkaiden näkökulmasta. Haastattelut toteutettiin kuudelle monikieliselle sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle, jotka ovat taustaltaan kurdin-, somalin-, albanian-, persian- ja arabiankielisiä. Erityisesti keskityttiin heidän näkemyksiinsä ulossulkevista käytännöistä palveluissa. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Haastattelutuloksia ja olemassa olevaa kirjallisuutta hyödyntäen toteutettiin lisäksi avoimena julkaistu ammattilaisille suunnattu opas monikielisten asiakkaiden kanssa työskentelyn ja palveluiden kehittämisen avuksi.

Haastateltavilla ja aikaisemmissa selvityksissä on sama näkemys palveluiden alikäytöstä monikielisten keskuudessa. Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että ohjeistuksia hyvistä käytänteistä löytyy varsin runsaasti ja haastateltavat nostavat esiin useita samoja ratkaisuja. Haastattelujen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että hyvien käytäntöjen vieminen käytännöntyöhön vaatii vielä ponnisteluja.

Haastatteluissa korostui monikielisille suunnatun tiedottamisen tarve mielenterveydestä ja ehkäisevistä palveluista. Asiakkailla on erityisesti ymmärryksen puutetta mielenterveyden haasteiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudesta. Yhteisötason psykoedukaation ja yhteisöihin jalkautumisen merkitys korostui. Keskeistä on kouluttaa ammattilaisia huomioimaan monikielisten erityistarpeita, omia ennakkoluulojaan ja ylivarovaisuuttaan puheeksi otossa yhdenvertaisen yksilöllisen kohtaamisen mahdollistamiseksi. Lisäksi haastateltavat peräänkuuluttavat avointa dialogia mielenterveyskäsityksistä, palveluvaihtoehdoista ja läheisverkoston tuesta sekä tarvetta varmistaa, että asiakas ymmärtää keskustelun sisällön ja palveluprosessin tulkkauksesta huolimatta.

Haastatteluiden perusteella on tunnistettavissa mm. seuraavia ulossulkevia käytäntöjä. Moninaisuuden arvostamisen ja yhteisösosiaalityön puute, mikä ylläpitää palveluiden valkonormatiivisuutta. Tiedottaminen vain suomen, ruotsin ja englannin kielellä sekä puhelin- ja digiajanvaraus ja monikielisen matalankynnyksen asiakasohjauksen puute.

The aim of the study was to identify development needs of preventive mental health work from the perspective of multilingual clients. Interviews were conducted with six multilingual social and healthcare professionals with Kurdish, Somali, Albanian, Persian and Arabic backgrounds. In particular, their views on exclusionary practices in services were focused on. The interviews were conducted as thematic interviews and the data were analyzed using data-driven content analysis. Using the interview results and existing literature, an open-access guide for professionals was produced to assist in working with multilingual clients and developing services.

The interviewees and previous studies share the same view that there is underutilization of services among multilingual people. The literature review shows that there are plenty of guidelines on good practices, and the interviewees highlight several of the same solutions. However, based on the interviews, it can be said that implementing good practices in practical work still requires efforts.

The interviews highlighted the need for targeted communication about mental health and preventive services for multilingual people. Clients in particular lack understanding of the possibility of preventing mental health challenges. The importance of community-level psychoeducation and community outreach was emphasized. It is essential to train professionals to recognize the special needs of multilingual clients, their own prejudices, and over-cautiousness in addressing issues to enable equal and individualized encounters. Additionally, the interviewees called for open dialogue about mental health concepts, service options, and the support of the client's social network, as well as the need to ensure that the client understands the content of the discussion and the service process despite interpretation.

Based on the interviews, among others, the following exclusionary practices were identified. Lack of community social work and appreciation for diversity, which maintains white normativity in services. Barriers to access due to communication only in Finnish, Swedish, and English, phone and digital appointment booking and lack of multilingual, low-threshold client assistance.