Lähiesihenkilöiden työhyvinvointi työn vaatimusten ja voimavarojen näkökulmasta Hämeen poliisilaitoksen poliisipalvelulinjalla
Haakana, Heidi (2025)
Haakana, Heidi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503295232
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503295232
Tiivistelmä
Erilaiset stressioireet ja kuormituksen sekä kiireen tunne uhkaavat työhyvinvointia organisaatioissa tänä päivänä. Työhyvinvoinnilla on merkittäviä vaikutuksia sekä organisaation tuloksellisuuteen että yksilön elämänlaatuun. Keskustelu työhyvinvoinnista on vahvasti työntekijälähtöistä. Kuitenkin lähiesihenkilöllä on merkittävä rooli työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemisessa, ja tämä ei onnistu, mikäli lähiesihenkilö ei itse voi hyvin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajaorganisaation lähiesihenkilöiden työhyvinvoinnin nykytilaa sekä kartoittaa siihen vaikuttavia tekijöitä työn vaatimusten ja voimavarojen mallin näkökulmasta. Tarkoitus oli myös selvittää, miten toimeksiantajaorganisaatio voisi tukea heidän työhyvinvointiaan. Tavoitteena oli tuottaa perusteltuja kehitysehdotuksia lähiesihenkilöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi ja varmistamiseksi.
Työn kohderyhmä rajattiin lähiesihenkilöihin ja sen ulkopuolelle jätettiin hallinnolliset esihenkilöt ja ylempi johto. Työhyvinvoinnin osa-alueista keskityttiin psyykkiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin, mutta koska työhyvinvointia tulisi aina tarkastella kokonaisvaltaisesti, pidettiin myös fyysinen työhyvinvointi tarkastelussa rinnalla. Teoreettinen viitekehys muodostui näin johtamisen sekä työhyvinvoinnin käsitteistä. Johtamisen osalta käsiteltiin myös julkista johtamista sekä valmentavaa johtamista ja työhyvinvoinnin osalta työn vaatimusten ja voimavarojen teoriaa sekä työhyvinvoinnin mittaamista ja kehittämistä. Molemmissa osa-alueissa perehdyttiin myös tarkemmin lähiesihenkilön tehtävään sekä toimeksiantajaorganisaatioon liittyviin erityispiirteisiin.
Tutkimuksen lähestymistapana oli tapaustutkimus ja menetelminä käytettiin sekä määrällistä (kysely) että laadullista (haastattelu) menetelmää. Tutkimus toteutettiin syksyn 2024 aikana. Kysely tehtiin koko kohderyhmälle ja haastatteluun valittiin kuusi lähiesihenkilöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineistoa analysoitiin sekä sisällön analyysin että sisällön erittelyn keinoin.
Tutkimuksen perusteella toimeksiantajaorganisaation lähiesihenkilöillä on työssään tiettyjä haasteita, mutta myös runsaasti tärkeitä voimavaroja, jotka auttavat jaksamaan. Nämä voimavarat ovat selkeästi lisänneet myös työhön sitoutumista, koska se on lähiesihenkilöiden keskuudessa varsin korkea. Koska tutkimuksessa kuitenkin nousi selkeästi esille erityisesti tuoreiden lähiesihenkilöiden jaksamisen haasteet ja stressioireiden esiintyminen, on tulevaisuuden kannalta olennaista, kuinka merkittävimmät haasteet ratkaistaan ja voimavarat varmistetaan ja niitä lisätään. Kehitettäviä osa-alueita tutkimuksen perusteella ovat erityisesti esihenkilöperehdytyksen kehittäminen ja käyttöönotto, valmentavan johtamiskulttuurin edistäminen edelleen sekä työkyky- ja työhyvinvointiasioiden koulutus lähiesihenkilöille.
Työn kohderyhmä rajattiin lähiesihenkilöihin ja sen ulkopuolelle jätettiin hallinnolliset esihenkilöt ja ylempi johto. Työhyvinvoinnin osa-alueista keskityttiin psyykkiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin, mutta koska työhyvinvointia tulisi aina tarkastella kokonaisvaltaisesti, pidettiin myös fyysinen työhyvinvointi tarkastelussa rinnalla. Teoreettinen viitekehys muodostui näin johtamisen sekä työhyvinvoinnin käsitteistä. Johtamisen osalta käsiteltiin myös julkista johtamista sekä valmentavaa johtamista ja työhyvinvoinnin osalta työn vaatimusten ja voimavarojen teoriaa sekä työhyvinvoinnin mittaamista ja kehittämistä. Molemmissa osa-alueissa perehdyttiin myös tarkemmin lähiesihenkilön tehtävään sekä toimeksiantajaorganisaatioon liittyviin erityispiirteisiin.
Tutkimuksen lähestymistapana oli tapaustutkimus ja menetelminä käytettiin sekä määrällistä (kysely) että laadullista (haastattelu) menetelmää. Tutkimus toteutettiin syksyn 2024 aikana. Kysely tehtiin koko kohderyhmälle ja haastatteluun valittiin kuusi lähiesihenkilöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineistoa analysoitiin sekä sisällön analyysin että sisällön erittelyn keinoin.
Tutkimuksen perusteella toimeksiantajaorganisaation lähiesihenkilöillä on työssään tiettyjä haasteita, mutta myös runsaasti tärkeitä voimavaroja, jotka auttavat jaksamaan. Nämä voimavarat ovat selkeästi lisänneet myös työhön sitoutumista, koska se on lähiesihenkilöiden keskuudessa varsin korkea. Koska tutkimuksessa kuitenkin nousi selkeästi esille erityisesti tuoreiden lähiesihenkilöiden jaksamisen haasteet ja stressioireiden esiintyminen, on tulevaisuuden kannalta olennaista, kuinka merkittävimmät haasteet ratkaistaan ja voimavarat varmistetaan ja niitä lisätään. Kehitettäviä osa-alueita tutkimuksen perusteella ovat erityisesti esihenkilöperehdytyksen kehittäminen ja käyttöönotto, valmentavan johtamiskulttuurin edistäminen edelleen sekä työkyky- ja työhyvinvointiasioiden koulutus lähiesihenkilöille.