Teräsrakenteen suunnittelustandardien vertailu Suomessa ja Norjassa
Lähdesmäki, Tarmo (2025)
Lähdesmäki, Tarmo
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503285214
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503285214
Tiivistelmä
Opinnäytetyö laadittiin Raksu Lähdesmäki Oy:n toimeksiannosta ja sen tavoitteena oli tuottaa tietoa Norjan rakennesuunnittelunormeista. Tavoitteen saavuttamiseksi vertailtiin kuormituksiin ja teräsrakenteisiin liittyvien eurokoodien kansallisia liitteitä Suomessa ja Norjassa ensin kohta kohdalta, ja sitten niiden yhteisvaikutusta tyypillisessä teräsrakenteessa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkasteltavissa standardeissa on yli 150 kohtaa, joiden suhteen voidaan tehdä kansallisia valintoja. Suurimman osan näistä suhteen noudatetaan sekä Suomessa että Norjassa eurokoodin suositusarvoja ja monissa kohdissa, joissa valintoja on tehty, ovat ne saman suuntaiset tai samat. Norjassa käytetään hieman suurempia materiaalien ja kuormien osavarmuuslukuja, ja suurempia lumi-, tuuli- ja hyötykuormien perusarvoja. Luonnonkuormiin vaikuttaviin kertoimiin annetaan myös tarkempaa ohjeistusta, kuin Suomessa.
Kokonaisvaikutukset tutkittiin käyttäen samoja kuormitusten perusarvoja, joilla mitoitettiin teräksinen kolminivelkehä käyttäen kahta eri FEM-laskentaohjelmaa. Mitoitussuureiksi saatiin Norjassa hieman suuremmat arvot, mutta sauvojen käyttöasteissa ero oli selkeämpi.
Lopputuloksena tutkimuksesta saatiin yritykselle tuotettua tarkkaa tietoa, miten mitoitusstandardit eroavat toisistaan, ja mihin on erityisesti kiinnitettävä huomiota suunniteltaessa rakenteita Norjaan. Suurimmat erot ainakin tämän tyyppistä rakennetta mitoittaessa syntyvät kansallisten olosuhteiden mukaan valituista kuormitusten perusarvoista.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkasteltavissa standardeissa on yli 150 kohtaa, joiden suhteen voidaan tehdä kansallisia valintoja. Suurimman osan näistä suhteen noudatetaan sekä Suomessa että Norjassa eurokoodin suositusarvoja ja monissa kohdissa, joissa valintoja on tehty, ovat ne saman suuntaiset tai samat. Norjassa käytetään hieman suurempia materiaalien ja kuormien osavarmuuslukuja, ja suurempia lumi-, tuuli- ja hyötykuormien perusarvoja. Luonnonkuormiin vaikuttaviin kertoimiin annetaan myös tarkempaa ohjeistusta, kuin Suomessa.
Kokonaisvaikutukset tutkittiin käyttäen samoja kuormitusten perusarvoja, joilla mitoitettiin teräksinen kolminivelkehä käyttäen kahta eri FEM-laskentaohjelmaa. Mitoitussuureiksi saatiin Norjassa hieman suuremmat arvot, mutta sauvojen käyttöasteissa ero oli selkeämpi.
Lopputuloksena tutkimuksesta saatiin yritykselle tuotettua tarkkaa tietoa, miten mitoitusstandardit eroavat toisistaan, ja mihin on erityisesti kiinnitettävä huomiota suunniteltaessa rakenteita Norjaan. Suurimmat erot ainakin tämän tyyppistä rakennetta mitoittaessa syntyvät kansallisten olosuhteiden mukaan valituista kuormitusten perusarvoista.