Kohtukuoleman kokeneiden naisten kokemukset seuraavaan raskauteen liittyen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kohtukuoleman kokeneiden naisten kokemuksia seuraavaan raskauteen liittyen. Tavoitteena oli koota tietoa, jota kätilöt ja muut ammattilaiset voivat hyödyntää työssään ymmärtääkseen paremmin kohtukuoleman kokeneen raskaana olevan tuntemuksia ja kokemuksia.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto valikoitui kolmesta eri tietokannasta sekä manuaalisella haulla. Lopullinen aineisto koostui yhdeksästä kansainvälisestä tutkimuksesta. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä.

Analyysin tuloksena naisten kokemukset seuraavassa raskaudessa muodostivat neljä pääteemaa: seuraavan raskauden suunnittelu, tunteiden ristiriitaisuus, käytetyt selviytymiskeinot ja koettu tuen tarve. Tulokset osoittivat, että seuraava raskaus herättää monenlaisia tunteita, kuten pelkoa, toivoa ja epävarmuutta. Naiset kaipasivat läheisiltä ja ammattilaisilta henkistä tukea, vakuuttelua ja parempaa kohtaamista. Lisäksi raskaudessa esiintyi monenlaisia selviytymiskeinoja.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että seuraavaan raskauteen kohtukuoleman jälkeen liittyy ristiriitaisia tunteita sekä erilaisia selviytymiskeinoja. Ammattilaisten empaattinen tuki ja kohtaaminen on silloin erityisen tärkeää. Tuloksia voidaan hyödyntää kätilötyössä ja raskaana olevien tukipalveluiden kehittämisessä.

The objective of this study was to describe women´s experiences of a subsequent pregnancy after stillbirth. The aim was to gather information that midwives and other healthcare professionals can utilize in their work to better understand these women’s feelings and needs.

This study was conducted as a descriptive literature review. The data were selected from three databases and manual search. The final data consisted of nine international studies, and the data were analyzed using qualitative content analysis.

The analysis identified four main themes: planning the next pregnancy, ambivalent feelings, experiences of coping strategies, and support needs. The findings indicated that a subsequent pregnancy evokes various emotions, such as fear, hope, and uncertainty. Women wanted empathetic support from healthcare professionals and close relatives or friends. Previous stillbirth also affected the coping methods during pregnancy.

In conclusion, there are various emotions and coping methods associated with a subsequent pregnancy after stillbirth. Healthcare professionals should provide individualized support to women in a subsequent pregnancy after stillbirth. The results can be utilized in midwifery care and in the development of support services for pregnant women.