Työuupumuksen vaikutukset sairaanhoitajien työhyvinvointiin ja potilasturvallisuuteen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien työhyvinvointiin ja työuupumukseen vaikuttavia tekijöitä, sekä työuupumuksen vaikutusta potilasturvallisuuteen. Tavoitteena oli tutkitun tiedon avulla lisätä tietämystä työuupumuksen olosuhteista ja ymmärtää sen vaikutuksia potilasturvallisuuteen. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Tampereen ammattikorkeakoulu.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin CINAHL- ja Medic-tietokannoista sekä manuaalisella haulla, huomioiden ennalta määritellyt sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Lopulliseen aineistoon valikoitui kymmenen tieteellistä tutkimusta, jotka olivat kaikki englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysin menetelmää.

Tulokset osoittivat, että sairaanhoitajien työuupumus vaikuttaa potilasturvallisuuteen monin tavoin. Työuupumus heikentää sairaanhoitajien keskittymiskykyä ja päätöksentekoa, mikä voi johtaa hoitovirheisiin. Lisäksi työuupumus ja heikko työhyvinvointi lisää sairauspoissaoloja, mikä voi johtaa henkilöstövajeeseen ja siten heikentää potilasturvallisuutta. Myös työilmapiirin heikkeneminen ja lisääntynyt stressi voivat vaikuttaa negatiivisesti potilasturvallisuuteen.

Tulosten pohjalta voidaan todeta, että sairaanhoitajien työuupumuksella on merkittäviä vaikutuksia potilasturvallisuuteen. Työuupumuksen ennaltaehkäisy ja hoito ovat keskeisiä tekijöitä potilasturvallisuuden parantamisessa. Jatkotutkimusaiheena on tarpeellista tutkia työuupumuksen vaikutuksia eri terveydenhuollon yksiköissä ja kehittää tehokkaita interventioita työuupumuksen vähentämiseksi.

The purpose of the thesis was to describe the factors that affect nurses' well-being at work and work-related fatigue, as well as the impact of work-related fatigue on patient safety. The aim of the study was to use the data collected to increase knowledge about the conditions of work fatigue and its impact on patient safety. Tampere University of Applied Sciences was the commissioner of the thesis.

The thesis was carried out as a descriptive literature review. The material was retrieved from CINAHL and Medic databases and by manual search according to inclusion and exclusion criteria. The final dataset consisted of ten scientific studies, each in English. The data were analyzed using inductive content analysis.

The results showed that nurses’ job fatigue affects patient safety in several ways. Work fatigue impairs nurses’ concentration and decision-making, which may lead to errors. In addition, work fatigue increases the number of sickness absences, which can lead to staff shortages and thus reduce patient safety. A deteriorating work atmosphere and increased stress can also have a negative impact on patient safety.

The results suggest that nurses’ work-related fatigue has a significant impact on patient safety. Prevention and treatment of work fatigue are key factors in improving patient safety. Further research is needed to investigate the impact of work-related fatigue in different health care settings and to develop effective interventions to reduce work-related fatigue.