Second victim -ilmiö terveysalalla

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsitteli second victim -ilmiötä terveydenhuollossa ja sen vaikutusta terveydenhuollon ammattilaisiin. Second victim -ilmiö viittaa terveydenhuollon ammattilaisiin, jotka kokevat henkistä kuormitusta ja stressiä oltuaan osallisina haittatapahtumassa. Tämä ilmiö tunnustaa, että virheen tekijä on second victim. Tavoitteena oli selvittää terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia sekä sitä, miten potilasvahinkojen aiheuttamaa stressiä sekä syyllisyyttä käsitellään. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena ja sen tuotos oli posteri.

Tulokset osoittivat, että haittatapahtumat aiheuttavat terveydenhuollon ammattilaisille merkittävää henkistä kuormitusta. Aineistot kertoivat, että terveydenhuollon ammattilaiset kokevat syyllisyyttä, ahdistusta ja pelkoa haittatapahtuman sattuessa. Aineistosta havaittiin myös, että organisaation ja kollegoiden tuki sekä toimintakulttuuri ovat keskeisiä tekijöitä toipumisprosessissa.

Työn perusteella voitiin todeta, että second victim -ilmiö terveydenhuollossa on merkittävä ongelma, eikä se käsitteenä ole terveydenhuollon ammattilaisille tuttu. Sen vaikutuksia voidaan lievittää tarjoamalla ammattilaisille riittävää tukea ja koulutusta.

This thesis studied the topic of the second victim in healthcare and its effects on healthcare professionals. The objective was to investigate what kind of experiences healthcare professionals have of stress and quilt caused by patient injuries and how these feelings are processed. The thesis was carried out as an operational one. The output was a poster.

The results showed that adverse events cause significant mental strain on healthcare professionals. Based on the data, healthcare professionals experience guilt, anxiety and fear. In addition, it was found that the support of the organization and colleagues and the operating culture are key factors in the recovery process.

It can be stated that the second victim phenomenon is a significant problem in healthcare. As a concept, it is still relatively unknown among healthcare professionals. Effects can be reduced by providing sufficient support and training to professionals.