Valmentavan johtamisen yhteys henkilöstön sitoutuneisuuteen

Abstract

Tutkielman tavoitteena oli tutkia valmentavan johtamisen yhteyttä työntekijöiden sitoutuneisuuteen. Työ toteutettiin toimeksiantona finanssialan yritykselle. Työn tarkoituksena oli tutkia, kuinka valmentava johtaminen toteutuu tällä hetkellä toimeksiantajayrityksessä, ja millainen vaikutus sillä on henkilöstön sitoutumiseen. Tämän myötä tarkoituksena oli antaa kehitysideoita toimeksiantajalle. Teoriaosuus koostuu kahdesta pääteemasta, valmentavasta johtamisesta ja sitoutuneisuudesta, sekä osa-alueista joista nämä koostuvat. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä paneudutaan asioihin, joilla valmentavaa johtamista ja henkilöstön sitoutuneisuutta voisi parantaa. Teoriaosuutta hyödynnettiin kyselylomakkeen teossa sekä kehitysideoiden muodostamisessa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Kyselylomake (liite 1) luotiin Webropol - työkalulla, minkä alkuun kirjoitettiin saateviesti. Kysely lähetettiin henkilöstölle sähköpostitse viikkoviestin yhteydessä, ja siitä muistutettiin myöhemmin myös erillisellä sähköpostilla. Kysely lähetettiin 310 henkilölle. Suurin osa kyselyn kysymyksistä oli strukturoituja kysymyksiä, jonka lisäksi oli myös muutama avoin kysymys. Tulokset analysoitiin hyödyntämällä Webropolia, josta saatiin havainnollistavat kuvat vastausten avaamiseen. Tulokset avattiin myös tekstin muodossa. Osa vastaanottajista oli vastausaikana lomalla tai pidemmillä vapailla, joten kaikkia kysely ei tavoittanut. Vastauksia tuli yhteensä 84 kappaletta, joten vastausprosenttia voidaan pitää melko hyvänä. Vastausprosentiksi muodostui 27 %. Tämä lisää vastausten luotettavuutta. Tuloksista kävi ilmi, että valmentava johtajuus on toimeksiantajayrityksessä hyvällä tasolla ja sitoutuneisuus melko hyvällä tasolla. Tutkimuksessa todettiin, että näillä on yhteys toisiinsa ja kehittämällä valmentavaa johtamista, voidaan lisätä henkilöstön sitoutuneisuutta. Tutkimustuloksista nousi esiin muutama kehityskohta. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousi työntekijän osallistaminen päätöksentekoon, perehdytys, esihenkilön valmentavan johtamisen taidot, työn kuormittavuus, sekä urapolun ja palkkauksen läpinäkyvyys. Näihin osa-alueisiin pohdittiin kehitysideoita, joita toimeksiantaja voi lähteä työstämään jatkossa.