Omaishoitajien haitallinen psykososiaalinen aivokuormitus - keinoja ehkäisyyn ja hallintaan

Abstract

Omaishoitajuudella tarkoitetaan hoidon tarpeessa olevan henkilön avustamista ja hoivan antamista läheisen henkilön tai perheenjäsenen toimesta. Virallinen omaishoitosopimus mahdollistaa omaishoitajalle taloudellisen tuen, vapaapäivät, terveystarkastukset sekä muut yksilöllisesti määritellyt tukitoimet. Omaishoitajuus tuo usein tullessaan monenlaisia haasteita, kuten psyykkistä ja fyysistä kuormitusta. Tuen tarjoaminen omaishoitajille on keskeistä jaksamisen tukemiseksi. Palvelujärjestelmää pyritään jatkuvasti kehittämään, koska tuen tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti perheiden ja elämäntilanteiden mukaan.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää omaishoitajien haitallisen psykososiaalisen aivokuormituksen muodot sekä keinoja haitallisen psykososiaalisen aivokuormituksen ehkäisyyn ja hallintaan. Haitallinen psykososiaalinen aivokuormitus vaikuttaa negatiivisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Omaishoitajilla psykososiaalista aivokuormitusta voi syntyä esimerkiksi liiallisesta työmäärästä ja velvoitteesta, jota syntyy omaisesta usein yksin huolehtiessa jopa ympärivuorokautisesti. Kuormituksen lisääntyessä omaishoitajuuden myönteiset vaikutukset voivat tukahtua kaiken hoidollisen kuorman alle ja riski omaishoitajan masennukselle sekä stressin ja ahdistuksen tunteille on huomattava.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa oli mukana yhdeksän tutkimusta. Katsauksessa kävi ilmi, että omaishoitajilla esiintyy haitallista psykososiaalista aivokuormitusta, joka jakautui ajalliseen kuormitukseen, tunnekuormitukseen, sosiaaliseen kuormitukseen sekä psyykkiseen kuormitukseen. Kuormituksen ehkäisyn ja hallinnan keinot jakautuivat katsauksessa myös neljään kategoriaan, jotka olivat yksilölliset tuen tarpeet ja muodot, digitaaliset ratkaisut, koulutuksen tarpeellisuus sekä sosiaalinen tuki. Jatkotutkimusehdotuksena on selvittää tarkemmin omaishoidon myönteisiä merkityksiä suhteessa psykososiaalisen aivokuormituksen esiintyvyyteen ja niiden arviointityökaluja sekä tunneperäisen kuormituksen esiintymistä etäomaishoitajilla verrattuna muihin omaishoitajiin.

Caregiving means the assistance and care of a person in need of care by a close person or family member. A formal carer's contract allows the carer to receive financial support, holidays, health checks and other individually defined support. Being a carer often brings with it a range of challenges, including psychological and physical strain. Providing support for carers is essential to help them cope. The service system is constantly evolving, as support needs vary from family to family and from one individual to another, depending on their life circumstances.

The aim of this thesis was to investigate the harmful forms of psychosocial brain load among caregivers and ways of preventing and managing harmful psychosocial brain load. Adverse psychosocial brain load negatively affects both physical and psychological well-being. For carers, psychosocial brain load can arise, for example, from the excessive workload and responsibilities of caring for a relative, often on their own, even on a 24-hour basis. As the workload increases, the positive effects of caring for a relative can be overwhelmed and the risk of depression and feelings of stress and anxiety among carers is considerable.

The thesis was conducted as a descriptive literature review, including nine studies. The review revealed that caregivers experience adverse psychosocial brain load, which was divided into temporal strain, emotional strain, social strain and psychological strain. The means of preventing and managing this burden were also divided into four categories: individual needs and forms of support, digital solutions, the need for education and social support. Further research is proposed to further investigate the positive meanings of caregiving and the tools used to assess them, as well as the prevalence of emotional distress in remote caregivers compared to other caregivers.