Asiakasymmärrystä ja kehitysehdotuksia palvelumuotoilun keinoin : uusi koulutuspolku elintarvikkeiden valmistajaksi
Haapalainen, Antti-Jussi (2025)
Haapalainen, Antti-Jussi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504025499
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504025499
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Stadin ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden vähäistä kiinnostusta elintarvikkeiden valmistajan koulutuspolkua kohtaan. Työn tavoitteena oli tunnistaa syitä tähän ilmiöön ja löytää kehitysehdotuksia koulutuspolun houkuttelevuuden lisäämiseksi sekä selvittää tämänhetkinen asiakaspolku kyseiseen tutkintoon hakeutumisessa. Työ rajattiin koskemaan syksyllä 2024 elintarvikealan koulutuksen aloittaneita opiskelijoita, jotka eivät vielä olleet valinneet erikoistumissuuntaansa. Työ keskittyi palvelumuotoilun asiakasymmärrysvaiheeseen.
Työn teoreettinen viitekehys rakentui muun muassa palvelumuotoilun ja asiakaskokemuksen käsitteiden ympärille. Tutkimusprosessia ohjasi Design Councilin Double Diamond -malli, jossa keskityttiin löytö- ja määrittelyvaiheisiin. Ennen tutkimusten aloittamista hahmotettiin elintarvikkeiden valmistajan koulutuspolun nykytilaa opinto-ohjaajan kanssa. Työn empiirinen osa toteutettiin kahdella eri tutkimusmenetelmällä. Käytettyjä menetelmiä olivat kyselytutkimus ja kaksi haastattelua. Kyselyyn osallistui Stadin AO:n elintarvikealan opiskelijoita, joiden mielikuvia elintarvikkeiden valmistajan koulutuspolusta kartoitettiin. Kyselyssä selvitettiin myös alalle hakeutumista edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä opiskelijoiden kehitysehdotuksia. Haastattelut syvensivät ymmärrystä opiskelijoiden kokemuksista ja näkemyksistä koulutuspolun nykytilasta. Aineiston analyysissä hyödynnettiin ristiintaulukointia kvantitatiiviselle aineistolle ja referointia kvalitatiiviselle aineistolle. Khiin neliö -testiä käytettiin myös, mutta merkittäviä tilastollisia arvoja ei saatu.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opiskelijoiden vähäiseen kiinnostukseen vaikuttivat tiedon puute alasta ja sen työmahdollisuuksista, negatiiviset mielikuvat alasta sekä kiinnostus leipuri-kondiittorin koulutusta kohtaan. Opiskelijat toivoivat koulutukseen enemmän käytännön harjoittelua, selkeämpää alan esittelyä ja yhteistyötä elintarvikealan yritysten kanssa. Kiinnostus alaa kohtaan, usko hyviin työmahdollisuuksiin ja halu oppia uusia taitoja havaittiin motivoiviksi tekijöiksi. Johtopäätöksenä todettiin, että elintarvikkeiden valmistajan koulutuksen houkuttelevuutta voitaisiin parantaa lisäämällä tietoa alasta, kehittämällä koulutuksen käytännönläheisyyttä ja luomalla yhteistyötä elintarvikealan yritysten kanssa.
Työn teoreettinen viitekehys rakentui muun muassa palvelumuotoilun ja asiakaskokemuksen käsitteiden ympärille. Tutkimusprosessia ohjasi Design Councilin Double Diamond -malli, jossa keskityttiin löytö- ja määrittelyvaiheisiin. Ennen tutkimusten aloittamista hahmotettiin elintarvikkeiden valmistajan koulutuspolun nykytilaa opinto-ohjaajan kanssa. Työn empiirinen osa toteutettiin kahdella eri tutkimusmenetelmällä. Käytettyjä menetelmiä olivat kyselytutkimus ja kaksi haastattelua. Kyselyyn osallistui Stadin AO:n elintarvikealan opiskelijoita, joiden mielikuvia elintarvikkeiden valmistajan koulutuspolusta kartoitettiin. Kyselyssä selvitettiin myös alalle hakeutumista edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä opiskelijoiden kehitysehdotuksia. Haastattelut syvensivät ymmärrystä opiskelijoiden kokemuksista ja näkemyksistä koulutuspolun nykytilasta. Aineiston analyysissä hyödynnettiin ristiintaulukointia kvantitatiiviselle aineistolle ja referointia kvalitatiiviselle aineistolle. Khiin neliö -testiä käytettiin myös, mutta merkittäviä tilastollisia arvoja ei saatu.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opiskelijoiden vähäiseen kiinnostukseen vaikuttivat tiedon puute alasta ja sen työmahdollisuuksista, negatiiviset mielikuvat alasta sekä kiinnostus leipuri-kondiittorin koulutusta kohtaan. Opiskelijat toivoivat koulutukseen enemmän käytännön harjoittelua, selkeämpää alan esittelyä ja yhteistyötä elintarvikealan yritysten kanssa. Kiinnostus alaa kohtaan, usko hyviin työmahdollisuuksiin ja halu oppia uusia taitoja havaittiin motivoiviksi tekijöiksi. Johtopäätöksenä todettiin, että elintarvikkeiden valmistajan koulutuksen houkuttelevuutta voitaisiin parantaa lisäämällä tietoa alasta, kehittämällä koulutuksen käytännönläheisyyttä ja luomalla yhteistyötä elintarvikealan yritysten kanssa.
