Elintapojen ja osallisuuden merkitys muistisairauksien ehkäisyssä

Abstract

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön yhteistyökumppani oli MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023–2025-hanke. Työn aiheena oli elintapojen ja osallisuuden merkitys muistisairauksien ehkäisyssä. Työ pohjautui FINGER-tutkimukseen. Tutkimus vertaa elintapaohjelman ja tavallisen terveysneuvonnan eroa vaikuttavuudessa pyrkien löytämään keinoja ikääntyneiden muistitoimintojen heikentymisen ehkäisemiseen. Tutkimustulosten perusteella on laadittu FINGER-toimintamalli.

Halusimme selvittää, voiko sosionomi yksilöä osallistamalla vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa. Työn tavoitteena oli selvittää toimintapäivään osallistuneiden kokemuksia osallisuudesta ja fyysisestä aktiivisuudesta. Näin voimme osoittaa, että muistisairauksien ehkäisyä voidaan vahvistaa paitsi elintapojen, myös osallisuuden kokemusten kautta.

Teoriaosuudessa selvitettiin, miten elintavoilla ja osallisuudella voidaan vaikuttaa muistisairauksien puhkeamiseen. Tarkasteltavat elintavat olivat terveellinen ruoka, fyysinen aktiivisuus, aivojumppa, sosiaalinen aktiivisuus ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinta.

Työn toiminnallisena osuutena toteutettiin yhteistyökumppanin ja Kuuloliiton kanssa Kuule, muista ja voi hyvin -tilaisuus Vetelissä 17.9.2024. Päivän aiheena oli heikentyneen kuulon vaikutus muisti-terveyteen ja sen toiminnallisena osuutena muistia virkistävä taukojumppa ja puristusvoiman mittaus. Päivän tavoitteena oli tukea yhteistyökumppanin tavoitetta jalkauttaa FINGER-toimintamallia toiminta-alueellaan lisäten samalla tietoutta muistiterveydestä. Osallisuuden toteutumista arvioitiin osallistujilta kerättyjen palautteiden perusteella. Fyysisen aktiivisuuden merkitystä arvioitiin havainnoiden.

Terveellisellä ruualla, fyysisellä aktiivisuudella, aivojumpalla, sosiaalisella aktiivisuudella ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnalla voidaan todeta olevan vaikutusta muistisairauksien ehkäisyssä. Sosionomi voi tietoa jakamalla ja yksilöä osallistamalla vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa antaen samalla tunnetta ryhmään kuulumisesta.

The partner of this functional thesis was the MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023–2025 project. The topic of the thesis was the importance of lifestyle and inclusion in the prevention of memory disorders. The work was based on the FINGER study. The study compared the difference in effectiveness between a lifestyle programme and standard health counselling to find ways of preventing memory impairment in older people. The results of the study have been used to develop the FINGER approach.

We wanted to find out whether a social counsellor could influence the well-being of an individual by involving him. The aim of this thesis was to explore the experiences of participants in the activity day in terms of inclusion and physical activity. In this way, we can show that the prevention of memory diseases can be strengthened not only through lifestyle, but also through the experience of participation.

The theoretical part explored how lifestyle and inclusion can influence the onset of memory disorders. The lifestyles considered were healthy diet, physical activity, brain exercise, social activity and cardiovascular risk factor management.

As a functional part of the work, an event called Kuule, muista ja voi hyvin was organised together with the partner and the Hearing Association in Veteli on the 17th of September 2024. The topic of the day was the impact of impaired hearing on memory health, and the functional part of the event was a memory refreshing break exercise and compression force measurement. The aim of the day was to support the partners's objective to launch the FINGER approach in its area of operation, while raising the awareness of memory health. Participation was assessed based on feedback collected from participants. The importance of physical activity was assessed through observation.

A healthy diet, physical activity, brain exercise, social activity and managing cardiovascular risk factors can be shown to have an impact on preventing memory diseases. By sharing information and involving the individual, the social counsellor can contribute to their well-being while providing a sense of belonging to a group.