Kosteuden- ja puhtaudenhallintakoordinaattori: koordinaattorien tehtävät ja kustannustehokaskäyttö rakennushankkeissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena ja tavoitteena oli selventää kosteuden- ja puhtaudenhallintakoordinaattoreiden tehtäväkokonaisuuksia sekä selvittää, kuinka kosteuden- ja puhtaudenhallintakoordinaattoria on kustannustehokasta käyttää rakennushankkeessa. Terveellinen ja turvallinen sisäilmasto on tällä hetkellä rakentamisen yksi tärkeimpiä kriteereitä. Sisäilmastoluokat ja rakennustöiden puhtausluokitus liittyy olennaisesti kosteuden- ja puhtaudenhallintakoordinaattorin tehtävä kokonaisuuksiin. Tavoitteena oli luoda hyvä käsitys, mistä kustannustehoton koordinaattoreiden käyttö ja päällekkäiset vastuualueet johtuvat sekä kuinka ne voidaan minimoida.

Työ toteutettiin tutkimalla rakentamislakia, ympäristöministeriön asetuksia ja rakennustiedon ohjekortteja sekä rakennusalan kirjallisuutta. Tutkimusaineistona käytettiin myös toimeksiantajayrityksen aineistoa aikaisemmista rakennushankkeista. Työ tehtiin ja koottiin osissa. Ensimmäinen osa käsittelee keskeisimmät kosteuden- ja puhtaudenhallintaan vaikuttavat lait ja asetukset. Toinen osa käsittelee sisäilmastoluokat ja rakennustöidenpuhtausluokituksen. Kolmas osa käsittelee rakennustyömaan kosteuden- ja puhtaudenhallintaa. Neljännessä osassa esitellään kosteuden- ja puhtaudenhallintakoordinaattoreiden tehtäväkokonaisuudet sekä kuinka koordinaattoreita on kustannustehokasta käyttää.

Työn tuloksena selvisi, että koordinaattoreiden tehtäväkokonaisuuksista on tietoa, mutta koordinaattoreiden tehokas hyödyntäminen on haasteellista. Tämä johtui osittain kosteuden- ja puhtaudenhallinnan huomioimisesta liian myöhään rakennushankkeessa, lisäksi koordinaattoreiden tarjouspyyntö tulee laatia riittävällä tarkkuudella. Kosteuden- ja puhtaudenhallintakoordinaattorin ammattitaitoa tulisi erityisesti hyödyntää rakennushankkeen hankesuunnittelu ja suunnitteluvaiheessa. Koordinaattoreita ei myöskään tarvitse kiinnittää rakennushankkeen koko ajalle.