Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen pääosin etätyötä tekevässä tiimissä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten esihenkilöt voivat auttaa tunnistamaan ja hyödyntämään yksilöiden vahvuuksia pääosin etätyötä tekevissä asiantuntijatiimeissä. Lisäksi työssä tarkasteltiin vahvuuksien tunnistamisen vaikutuksia tiimin toimintaan ja kartoitettiin niitä tekijöitä, jotka tukevat vahvuuksien käyttöönottoa asiantuntijatiimeissä ja organisaatioissa.

Työn teoriapohjana oli laaja vahvuusnäkemys, jota tarkasteltiin etätyötä tekevien tiimien kontekstissa. Teoreettinen viitekehys perustui vahvuuspohjaisen johtamisen tutkimuksiin ja käytännön sovelluksiin. Työssä hyödynnettiin esihenkilöhaastatteluja, joiden avulla kartoitettiin esihenkilöiden käytössä olevia toimintatapoja ja tunnistettiin haasteita sekä mahdollisuuksia vahvuuksien hyödyntämisessä. Tarkastelu kohdistui tiimin sisäisiin sekä organisaation tiimien välisiin vahvuuksiin ja niiden käyttöönoton prosesseihin.

Työn toisena tavoitteena oli luoda toimintamalli, jonka avulla tiimit voivat yhdessä tunnistaa ja jakaa vahvuuksiaan sekä ottaa niitä käyttöön systemaattisemmin. Mallia testattiin asiantuntijaorganisaation tiimissä, ja sen kehittämisessä hyödynnettiin pilotoinnin aikana saatuja kokemuksia ja palautetta. Tuloksena syntyi toimintamalli, joka sisältää selkeät osa-alueet vahvuuksien tunnistamiseen ja käyttöönottoon etätyötiimeissä. Malli tarjoaa konkreettiset työkalut esihenkilöille ja tiimin jäsenille, ja sen voi helposti ottaa käyttöön ulkopuolisen asiantuntijan tuella. Toimintamalli korostaa tiimikeskeistä lähestymistapaa, jossa yksittäisten vahvuuksien sijasta huomioidaan kollektiiviset vahvuudet.

Opinnäytetyö tukee ajankohtaista keskustelua yksilökeskeisestä johtamisesta kohti tiimikeskeistä vahvuuspohjaista johtamista, jossa tiimin yhteinen panos nähdään tärkeämpänä kuin yksittäisten työntekijöiden rooli.

The aim of the thesis was to explore how leaders can identify and utilize individual strengths in professional teams primarily working remotely. It also examined the impact of identifying strengths on team performance and identified the factors that support the adoption of strengths-based practices in teams and organizations.

The theoretical framework of the study was based on the broad definition of strengths, which was examined in the context of remote work teams. The study was conducted using qualitative methods. Leader interviews were used to examine current practices and identify challenges and opportunities in utilizing strengths, while interviews with team members provided additional perspectives. During the research process, a practical model was developed to enable teams to systematically identify, share, and apply their strengths. The model was piloted in an specialist team, and feedback from the pilot phase was used to refine model further.

The model offers concrete tools for both team leaders and team members, emphasizing a team-oriented approach that considers collective strengths in addition to individual ones. The model is designed to be easily implemented with the support of an external expert. The thesis contributes to the shift from individual-focused leadership toward team-oriented strengths-based leadership, where the collective contributions of the team are prioritized over the roles of individual employees.

The findings indicate that identifying and utilizing strengths in remote work enhances team performance, employee motivation, and well-being. Furthermore, the proposed model helps organizations create environments where strengths can be effectively leveraged in distributed work settings.