Luovuutta tarvitaan matkalla kohti sosiaalisesti kestävää hyvinvointia

Abstract

Tämä artikkeli tarkastelee sosiaalialan ammattilaisten, erityisesti sosionomien, ammatillisia osaamistarpeita sosiaalisesti kestävän hyvinvoinnin edistämisessä. Artikkelissa esitellään kestävän hyvinvoinnin neliapilamalli, joka pohjautuu Erik Allardtin hyvinvointimalliin (1976 ja 1993): having, loving, being ja doing. Näiden ulottuvuuksien kautta tarkastellaan, miten sosiaalialan ammattilaiset voivat edistää kestävää hyvinvointia. Artikkelissa korostetaan luovien menetelmien merkitystä sosionomikoulutuksessa ja työssä, ja miten ne voivat tukea asiakaslähtöistä työtä sekä ammattilaisten hyvinvointia ja työssä jaksamista.