Laulusta voimaa : musiikilliset menetelmät hyvinvoinnin tukena lastensuojelussa
Törnroos, Virpi (2025)
Törnroos, Virpi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504045682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504045682
Tiivistelmä
Musiikin hyvinvointivaikutuksista on kattavasti tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Musiikin hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla kaipaa edelleen lisää käytännön sovellutuksia ja kokemusten kartoittamista. Tutkimuksen tilaajana oli Satakunnan hyvinvointialue ja sen tarkoituksena oli selvittää, miten musiikillisia menetelmiä voisi käyttää lastensuojelun avohuollossa ja millaisia kokemuksia lastensuojelun avohuollon sosiaaliohjaajilla on musiikillisten menetelmien käytöstä. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä musiikin mahdollisuuksista hyvinvoinnin tukena lastensuojelussa.
Laadullisessa tutkimuksessa sovellettiin fenomenologista lähestymistapaa, koska tutkimuksen lähtökohtana oli kiinnostus kokemuksiin perustuvia havaintoja ja merkityksiä kohtaan. Aineistoa kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2024 ja niihin osallistui neljä lastensuojelun avohuollossa työskentelevää sosiaaliohjaajaa. Tutkimusprosessin osana suunniteltiin musiikillisia menetelmiä hyödyntävä ryhmätoimintamalli, jonka toteutukseen haastateltavat osallistuivat. Ryhmätoimintamallissa hyödynnettiin musiikin kuunteluun ja äänenkäyttöön liittyviä menetelmiä.
Tutkimuksesta selvisi, että musiikki toimii vuorovaikutuksen välineenä ja keskustelunavaajana, kontaktin luojana ryhmätoiminnassa sekä syventää luottamuksellista asiakassuhdetta. Lisäksi musiikki auttaa tunteiden ja toiminnan säätelyssä helpottaen muun muassa rentoutumista ja virittäytymistä sekä turvallisuuden tunteen vahvistamista. Luova toiminta osana sosiaaliohjausta valikoituu työntekijän osaamisen ja kiinnostusten mukaan sekä mahdollistaa sosiaalisesti kuntouttavan työskentelyn turvallisesti.
Musiikilla on mahdollisuuksia hyvinvointia tukevassa työskentelyssä muun muassa vuorovaikutuksen ja tunnesäätelyn tukena, mutta sen käyttö vaatii työntekijältä kiinnostuneisuutta ja osaamista sekä asiakasryhmän syvää ymmärrystä. Ryhmätoimintamallissa esitettyjä menetelmiä voi soveltaa käyttöön niin kulttuuri- kuin sosiaalialan musiikkihyvinvointia tavoittelevissa toteutuksissa.
Laadullisessa tutkimuksessa sovellettiin fenomenologista lähestymistapaa, koska tutkimuksen lähtökohtana oli kiinnostus kokemuksiin perustuvia havaintoja ja merkityksiä kohtaan. Aineistoa kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2024 ja niihin osallistui neljä lastensuojelun avohuollossa työskentelevää sosiaaliohjaajaa. Tutkimusprosessin osana suunniteltiin musiikillisia menetelmiä hyödyntävä ryhmätoimintamalli, jonka toteutukseen haastateltavat osallistuivat. Ryhmätoimintamallissa hyödynnettiin musiikin kuunteluun ja äänenkäyttöön liittyviä menetelmiä.
Tutkimuksesta selvisi, että musiikki toimii vuorovaikutuksen välineenä ja keskustelunavaajana, kontaktin luojana ryhmätoiminnassa sekä syventää luottamuksellista asiakassuhdetta. Lisäksi musiikki auttaa tunteiden ja toiminnan säätelyssä helpottaen muun muassa rentoutumista ja virittäytymistä sekä turvallisuuden tunteen vahvistamista. Luova toiminta osana sosiaaliohjausta valikoituu työntekijän osaamisen ja kiinnostusten mukaan sekä mahdollistaa sosiaalisesti kuntouttavan työskentelyn turvallisesti.
Musiikilla on mahdollisuuksia hyvinvointia tukevassa työskentelyssä muun muassa vuorovaikutuksen ja tunnesäätelyn tukena, mutta sen käyttö vaatii työntekijältä kiinnostuneisuutta ja osaamista sekä asiakasryhmän syvää ymmärrystä. Ryhmätoimintamallissa esitettyjä menetelmiä voi soveltaa käyttöön niin kulttuuri- kuin sosiaalialan musiikkihyvinvointia tavoittelevissa toteutuksissa.
