Nuorten suhtautuminen älylääkkeisiin Suomessa ja Hollannissa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda ensikäden tietoa uudesta aiheesta, älylääkkeistä, sekä siitä miten nuoret suhtautuvat niihin Suomessa ja Hollannissa. Opinnäytetyössä sovellettiin laadullista tutkimusotetta. Aineisto koostui kymmenen nuoren avoimesta haastattelusta. Nuorista puolet oli suomalaisia ja puolet hollantilaisia. Haastattelut toteutettiin nuorten kotimaissa suomeksi ja englanniksi laadittua haastattelulomaketta apuna käyttäen. Haastatteluissa vastattiin kysymyksiin älylääkkeiden positiivisista ja negatiivisista puolista, nuorten omasta suhtautumisesta älylääkkeisiin ja mihin tarkoituksiin älylääkkeitä oli kokeiltu. Haastattelut litteroitiin ja aineistoa analysoitiin sisällönanalyysilla ja tyypittelyllä.

Älylääkkeisiin suhtauduttiin pohdiskelevasti ja negatiivisia puolia osattiin nimetä. Positiivisina puolina mainittiin henkilökohtaiset hyödyt kuten koulumenestyksen kasvaminen, tiedon omaksumisen nopeus ja keskittymiskyvyn kasvaminen kun taas negatiivisina seikkoina tuotiin esiin fyysinen ja henkinen riippuvuus, opintojen vaikeustason ja paineiden mahdollinen kasvu sekä medikalisoituminen. Lisäksi älylääkkeiden käyttöä pidettiin epäreiluna ja huijaamisena. Älylääkkeitä kokeilleet nuoret olivat käyttäneet niitä juhliessa, kotona opiskellessa ja kokeissa.

Haastatteluista nousivat esille älylääkkeistä ainoastaan ADHD– lääkkeet, vaikka myös Alzheimer ja narkolepsialääkkeet luetaan älylääkkeiksi. Haastatteluista ilmeni myös suomalaisten nuorten kiinnostus aiheeseen. Älylääkkeet voivat olla tulevaisuuden trendi myös Suomessa. Näinollen aiheesta on syytä olla tietoinen. Älylääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksia tulee tutkia ja nuorten suhtautumista niihin on seurattava.

The purpose of this thesis was to bring first-hand information on a new topic: Smart drugs, and how adolescents relate to them in Finland and in the Netherlands. Qualitative research methods were applied in the thesis. The data consisted of open interviews with ten adolescents. Half of them were from Finland and the other half from the Netherlands. The interviews were carried out in the respective countries of the respondents with the support of interview forms which were created in both Finnish and English. The questions dealt with the negative and positive aspects of smart drugs, the respondent’s relation to them, and the purpose of the smart drug usage. The interviews were transcribed and the material was analyzed by using content analysis and typology.

The relation of the youngsters towards the smart drugs were reflective, and they were also able to name negative aspects. The positive aspects included personal advantages such as increased academic success, quickness of absorbing knowledge and increased concentration. The negative aspects mentioned by the respondents included physical and mental addiction, the possibility of studies becoming more demanding and pressuring and medicalization. The use of smart drugs was also considered unfair and fraudulent. Those who used smart drugs used them for partying, studying at home and during exams.

In the interviews only ADHD medicine were mentioned, although Alzheimer and narcolepsy medicines are considered smart drugs as well. The interviews revealed that also the Finnish respondents were interested in smart drugs. Hence, smart drugs might be an upcoming trend in Finland in the future as well. For this reason it is good to increase awareness of this topic. The long term effects of smart drugs should be investigated and the young generation’s relations towards them should be observed.