Behov och framtida möjligheter vid BIM-implementering på befintlig produktionsanläggning

Abstract

Detta examensarbete har utförts på uppdrag av Snellmans Köttförädling Ab inom ramen för projektet ”URS” (Uppdatera ritningar systematiskt) och fokuserar på implementeringen av en BIM-miljö på företagets anläggning. Arbetet undersöker både nuvarande användning och framtida utvecklingsmöjligheter för BIM-miljön.

Syftet är att identifiera förbättringsområden och utforska hur BIM-miljön kan optimeras för att öka dess användbarhet och effektivitet. Målet är att presentera konkreta förbättringsförslag som kan stärka BIM-miljöns funktion inom företaget samt ge insikter för dess vidare utveckling.

Studien genomförs med en kombination av litteraturöversikt och kvalitativa intervjuer. Litteraturöversikten belyser olika aspekter av att implementera en ”as-built” BIM-miljö och diskuterar även framtida möjligheter såsom Digital Twin-teknologi. Totalt genomfördes tio intervjuer, varav fyra med medlemmar i projektgruppen som utvecklar BIM-miljön och sex med slutanvändare inom företaget.

Resultatet visar att BIM-miljön har en positiv inverkan på planering och underhåll, men att det även finns utmaningar kopplade till samarbete, modelluppdateringar och tekniska begränsningar. För att maximera nyttan föreslås satsning på utbildning, förbättrad systemintegration, mobilanpassning, strukturerad uppdatering av modeller och en vidare utvärdering kring möjligheterna med en utveckling av en Digital Twin.

Tämä opinnäytetyö on toteutettu Snellmanin Lihajalostamo Oy:n toimeksiannosta osana "URS" (Päivitä piirustuksia järjestelmällisesti) -projektia ja keskittyy tietomallin implementointiin yrityksen tuotantolaitoksessa. Työssä tarkastellaan sekä tietomallin nykyistä käyttöä että sen tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia.

Tarkoitus on tunnistaa mahdollisia parannuskohteita ja selvittää, kuinka tietomallia voidaan optimoida sen käytettävyyden ja tehokkuuden parantamiseksi. Tavoite on esittää konkreettisia kehitysehdotuksia, jotka vahvistavat tietomallin toimivuutta yrityksessä sekä tarjoavat näkemyksiä sen jatkokehitystä varten.

Tutkimus toteutetaan yhdistämällä kirjallisuuskatsaus ja laadulliset haastattelut. Kirjallisuuskatsaus tutkii eri näkökulmia "as-built" tietomallin implementoinnista ja tarkastelee myös tulevaisuuden mahdollisuuksia, kuten Digital Twin -teknologiaa. Yhteensä toteutettiin kymmenen haastattelua, joista neljä tehtiin tietomallia kehittävän projektiryhmän jäsenten ja kuusi yrityksen loppukäyttäjien kanssa.

Tulokset osoittavat, että tietomallilla on myönteinen vaikutus suunnitteluun ja ylläpitoon, mutta se kohtaa haasteita yhteistyöhön, mallien päivittämiseen sekä teknisten rajoituksiin liittyen. Hyödyn maksimoimiseksi suositellaan panostusta koulutukseen, järjestelmäintegraatioon, mobiilikäytettävyyteen, mallien järjestelmälliseen päivittämiseen sekä Digital Twin -kehityksen mahdollisuuksien laajempaan arviointiin.

This thesis has been carried out on behalf of Snellmans Köttförädling Ab as part of the "URS" (update drawings systematically) project and focuses on the implementation of a BIM environment at the company's facility. The study examines both the current use and future development opportunities of the BIM environment.

The purpose is to identify areas for improvement and explore how the BIM environment can be optimized to enhance its usability and efficiency. The goal is to present concrete improvement proposals that can strengthen the functionality of the BIM environment within the company and provide insights for its further development.

The study is conducted using a combination of a literature review and qualitative interviews. The literature review highlights various aspects of implementing an "as-built" BIM environment and discusses future possibilities such as Digital Twin technology. A total of ten interviews were conducted, four with members of the project team developing the BIM environment and six with end users within the company.

The results show that the BIM environment has a positive impact on planning and maintenance but faces challenges related to collaboration, model updates, and technical limitations. To maximize its benefits, investments in training, improved system integration, mobile adaptation, structured model updating, and further evaluation of the possibilities for developing a Digital Twin are recommended.