MS-tautia sairastavan henkilön yläraajan toimintakyvyn kuntoutus arjen toiminnan avulla
Heikkinen, Leena; Tervonen, Elina (2025)
Heikkinen, Leena
Tervonen, Elina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503315339
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503315339
Tiivistelmä
MS-tauti on etenevä neurologinen autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa usein heikentävästi sairastuneen toimintakykyyn. Suurella osalla sairastuneista MS-tauti vaikuttaa yläraajan käyttöön. Yläraajan toimintaky-kyä voidaan kuntouttaa toimintaterapiassa eri keinoin. Tehtäväsuuntautuneen lähestymistavan mukainen toimintaperustainen harjoittelu on tehokasta motorisen toiminnan kuntoutuksessa, ja harjoittelun tulokset näkyvät kehittyneenä suoriutumisena toiminnoista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää, miten MS-tautia sairasta-van henkilön yläraajan toimintakykyä voidaan kuntouttaa arjen toiminnan avulla. Tarkoituksena oli koota tietoa MS-tautia sairastavan henkilön yläraajan toimintakyvyn tehtäväsuuntautuneesta kuntoutuksesta toi-mintaterapian näkökulmasta. Aineisto haettiin käyttäen PubMed, MEDLINE, CINAHL Ultimate -tietokantoja ja lopullinen aineisto valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan. Mukaan valikoitui viisi artikkelia, joista neljä oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia ja yksi soveltuvuustutkimus.
Asiakaslähtöisyys, tehtäväsuuntautuneet harjoitteet ja toiminnot sekä toiminnan muokkaaminen nousivat aineiston perusteella soveltuviksi keinoiksi kuntouttaa MS-tautia sairastavan henkilön yläraajan toimintaky-kyä arjen toimintaa hyödyntäen. Näiden keinojen hyödyt näkyivät osallistumisen ja suoriutumisen paranemi-sessa. Myös kehon toiminnoissa näkyi tutkimusten tuloksissa kehitystä.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että interventiokeinoina voidaan käyttää juuri niitä toi-mintoja, jotka soveltuvat henkilön omaan arkeen, jolloin asiakaslähtöisyys nousee keskeiseen osaan. Vaikka kirjallisuuskatsaus käsittelee yläraajan toimintakyvyn kuntoutusta, tulee MS-tautia sairastavan henkilön toi-mintaterapiassa huomioida asiakas kokonaisuutena ja ottaa huomioon myös muut hänen toimintakykyynsä ja osallistumiseensa vaikuttavat tekijät. Näyttö MS-tautia sairastavan henkilön yläraajan toimintakyvyn kun-toutuksesta on vielä puutteellista, joten tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää, miten MS-tautia sairasta-van henkilön yläraajan toimintakykyä voidaan kuntouttaa arjen toiminnan avulla. Tarkoituksena oli koota tietoa MS-tautia sairastavan henkilön yläraajan toimintakyvyn tehtäväsuuntautuneesta kuntoutuksesta toi-mintaterapian näkökulmasta. Aineisto haettiin käyttäen PubMed, MEDLINE, CINAHL Ultimate -tietokantoja ja lopullinen aineisto valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan. Mukaan valikoitui viisi artikkelia, joista neljä oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia ja yksi soveltuvuustutkimus.
Asiakaslähtöisyys, tehtäväsuuntautuneet harjoitteet ja toiminnot sekä toiminnan muokkaaminen nousivat aineiston perusteella soveltuviksi keinoiksi kuntouttaa MS-tautia sairastavan henkilön yläraajan toimintaky-kyä arjen toimintaa hyödyntäen. Näiden keinojen hyödyt näkyivät osallistumisen ja suoriutumisen paranemi-sessa. Myös kehon toiminnoissa näkyi tutkimusten tuloksissa kehitystä.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että interventiokeinoina voidaan käyttää juuri niitä toi-mintoja, jotka soveltuvat henkilön omaan arkeen, jolloin asiakaslähtöisyys nousee keskeiseen osaan. Vaikka kirjallisuuskatsaus käsittelee yläraajan toimintakyvyn kuntoutusta, tulee MS-tautia sairastavan henkilön toi-mintaterapiassa huomioida asiakas kokonaisuutena ja ottaa huomioon myös muut hänen toimintakykyynsä ja osallistumiseensa vaikuttavat tekijät. Näyttö MS-tautia sairastavan henkilön yläraajan toimintakyvyn kun-toutuksesta on vielä puutteellista, joten tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää.
