SIAM-toimintamallin hyödyt ja mahdollisuudet perustietotekniikkaryhmällä
Virtanen, Veikka (2025)
Virtanen, Veikka
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504045634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504045634
Tiivistelmä
Nykyaikaisten IT-palveluiden hallintaa koettiin haastavaksi monitoimittajaympäristössä, jossa palveluiden integraatiota ja kustannustehokkuutta pidettiin keskeisinä kehityskohteina. Tutkimuksessa määriteltiin, että SIAM-toimintamallin avulla voitaisiin parantaa palveluiden hallintaa ja selkeyttää roolijakoa useiden palveluntuottajien välillä. Tavoitteena oli kartoittaa SIAM-mallin tarjoamia hyötyjä ja mahdollisuuksia pe-rustietotekniikkaryhmän näkökulmasta sekä arvioida mallin soveltuvuutta taloudellisesti haastavassa toimintaympäristössä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, joihin kuului puolistrukturoidut haastattelut, osallistuva havainnointi ja dokumenttianalyysi. Aineistoa kerättiin systemaattisesti ja analysoitiin temaattisesti, jolloin tunnistettiin sekä SIAM-mallin edut että siihen liittyvät haasteet. Kerättyä aineistoa tarkasteltiin kriittisesti suhteessa alan kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin.
Tutkimuksen aineistosta todettiin, että SIAM-mallin käyttöönottoa pidettiin potentiaalisena keinona tehostaa IT-palveluiden hallintaa monitoimittajaympäristössä. Mallin avulla saavutettiin parannuksia palveluiden laadussa, kustannustehokkuudessa ja riskienhallinnassa, mutta sen implementaatioon liittyi myös merkittäviä haasteita, kuten tietoturva- ja integraatio-ongelmia sekä organisaation sisäisten resurssien puutetta.
Johtopäätöksissä pääteltiin, että SIAM-toimintamallin soveltuvuutta IT-palveluiden hallintaan pidettiin lupaavana, mikäli organisaation sisäiset kyvykkyydet vahvistettaisiin ja käyttöönoton vaiheet suunniteltaisiin huolellisesti. Mallin käyttöä suositeltiin erityisesti tilanteissa, joissa monitoimittajaympäristön hallinta osoittautui haasteelliseksi ja tarvittiin selkeää kokonaiskuvaa palveluiden koordinoinnista. Suosituksina esitettiin muun muassa sisäisten resurssien kehittämistä, ulkoisen tuen mahdollisuuksien hyödyntämistä sekä implementaatiovaiheiden selkeää määrittelyä, jotta SIAM-mallin tuomat hyödyt voitaisiin maksimoida.
Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, joihin kuului puolistrukturoidut haastattelut, osallistuva havainnointi ja dokumenttianalyysi. Aineistoa kerättiin systemaattisesti ja analysoitiin temaattisesti, jolloin tunnistettiin sekä SIAM-mallin edut että siihen liittyvät haasteet. Kerättyä aineistoa tarkasteltiin kriittisesti suhteessa alan kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin.
Tutkimuksen aineistosta todettiin, että SIAM-mallin käyttöönottoa pidettiin potentiaalisena keinona tehostaa IT-palveluiden hallintaa monitoimittajaympäristössä. Mallin avulla saavutettiin parannuksia palveluiden laadussa, kustannustehokkuudessa ja riskienhallinnassa, mutta sen implementaatioon liittyi myös merkittäviä haasteita, kuten tietoturva- ja integraatio-ongelmia sekä organisaation sisäisten resurssien puutetta.
Johtopäätöksissä pääteltiin, että SIAM-toimintamallin soveltuvuutta IT-palveluiden hallintaan pidettiin lupaavana, mikäli organisaation sisäiset kyvykkyydet vahvistettaisiin ja käyttöönoton vaiheet suunniteltaisiin huolellisesti. Mallin käyttöä suositeltiin erityisesti tilanteissa, joissa monitoimittajaympäristön hallinta osoittautui haasteelliseksi ja tarvittiin selkeää kokonaiskuvaa palveluiden koordinoinnista. Suosituksina esitettiin muun muassa sisäisten resurssien kehittämistä, ulkoisen tuen mahdollisuuksien hyödyntämistä sekä implementaatiovaiheiden selkeää määrittelyä, jotta SIAM-mallin tuomat hyödyt voitaisiin maksimoida.
