Johtaminen suomalaisissa apteekeissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia johtajuutta suomalaisissa apteekeissa. Tavoitteena oli selvittää, millaisia arkisia johtamisen keinoja apteekeissa on ja miten ne toteutetaan. Tutkimukseen valittiin neljä johtamisen osa-aluetta. Tavoitteena oli selvittää, asetetaanko apteekin henkilöstölle tavoitteita ja kuka ja kuinka usein niiden saavuttamista seurataan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten apteekeissa viestitään. Kolmas osa-alue käsitteli osaamisen kehittämistä. Viimeisessä osa-alueessa kartoitettiin henkilöstön motivaatioon ja työhön sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä.

Opinnäytetyön tutkimus oli kvantitatiivinen ja se toteutettiin kyselytutkimuksena. Sähköinen kyselylomake lähetettiin Pohjanmaan proviisorikerhon jäsenistölle. Jäsenistö muodostuu vanhan Vaasan läänin alueella toimivista apteekkareista ja proviisoreista. Tulokset analysoitiin Webropol-ohjelman avulla.

Tavoitteiden asettaminen ei ole itsestäänselvyys apteekkitoimialalla. Tyypillisimmin asetetut tavoitteet liittyivät kouluttautumiseen ja kampanjamyyntiin. Kyseisiä tavoitteita seurattiin pääosin vuosittain tai kuukausittain. Tavoitteen täyttymistä seurasi joko esihenkilö itsenäisesti tai esihenkilö ja työntekijä yhteistyössä. Kehityskeskusteluja käytettiin johtamisen menetelmänä. Apteekeissa oli sekä sähköisiä että perinteisiä viestintäkeinoja. Henkilöstölle annettiin palautetta tyypillisimmin viikoittain. Henkilöstöpalavereita järjestettiin suurimmassa osassa apteekkeja. Kouluttautuminen työajalla oli mahdollista. Osaamisen kehittämiseen ei tyypillisesti hyödynnetty osaamiskartoituksia tai henkilökohtaisia koulutussuunnitelmia. Kouluttautumisinnokkuus vaihteli henkilökunnan keskuudessa. Suositeltu 3 päivän koulutusvaatimus ei täyttynyt kaikissa apteekeissa. Esihenkilöt eivät systemaattisesti arvioi suoritetun koulutuksen laatua. Vastaajat kokivat, että farmaseuttinen henkilökunta pystyi vaikuttamaan työnkuvaansa ja asiakaspalvelun lisäksi olevia vastuualueita oli useita. Monipuoliset henkilöstöedut sekä yhteiset tapahtumat kuuluivat apteekkien toimintakulttuuriin. Merkittävää työvoimapulaa ei ollut havaittavissa, mutta mahdollisissa rekrytointitilanteissa oli ollut haasteita.

Opinnäytetyön kirjallinen osuus koostuu johtamisen teoriasta sekä apteekkitoimialan ja sen erikoispiirteiden käsittelystä. Suoritettu tutkimus määritteli kirjallisuusosioon valitut johtamisen osa-alueet.

The purpose of the thesis was to study leadership in Finnish pharmacies. The aim was to identify the everyday management methods implemented by pharmacy managers. Four areas of management were chosen for the study. Firstly, the aim was to determine whether goals are set for pharmacy personnel and by whom and how often the achievement of the goals is monitored. Secondly, the study examined communication in pharmacies. The third area dealt with competence development, and the last area surveyed factors affecting personnel motivation and work commitment.

To collect the data for this quantitative study a questionnaire was sent via e-mail to the members of the Ostrobothnia Pharmacists' Association. The association consists of Masters of Science in Pharmacy operating in the old Vaasa County area. The results were analyzed using the Webropol program.

Setting goals is not a given in the pharmacies. The most typical goals set were related to in-service training and campaign sales. These goals were mainly monitored annually or monthly. Achieving the goals was monitored either by the supervisor independently or by the supervisor and the employee in cooperation. Development discussions were part of management. Pharmacies had both electronic and traditional means of communication. Feedback was most typically given weekly. Staff meetings were organized in most pharmacies. In-service training was possible during working hours. Competence assessments or personal in-service training plans were not typically used to develop competence. Enthusiasm for in-service training varied among staff. The recommended 3-day in-service training requirement was not met in all pharmacies. Supervisors did not systematically assess the quality of the in-service training completed. It was reported that pharmaceutical staff were able to influence their job description and that there were several areas of responsibility in addition to customer service. Diverse staff benefits and joint events were part of the operating culture of pharmacies. There was no significant labor shortage, but there had been challenges in potential recruitment situations.

The theoretical part of the thesis consists of management theory and discussion of the pharmacy industry and its special features. The research conducted defined the areas of management selected for the literature section.