Aistitiedon käsittelyn vaikeudet yläkouluikäisillä
Wingström, Lotta (2025)
Wingström, Lotta
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504085950
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504085950
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin aistitiedon käsittelyn vaikeuksia yläkouluikäisillä sekä selvitettiin niiden vaikutuksia oppilaiden koulunkäyntiin ja hyvinvointiin. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten aistikuormitus vaikuttaa nuorten kouluarkeen ja millaisia käytännön ratkaisuja kouluissa on aistitiedon käsittelyn vaikeuksien tunnistamiseen ja tukemiseen. Tutkimuksen tilaajana toimi Porin opetusyksikkö, ja sen tarkoituksena oli tarjota työkaluja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille.
Opinnäytetyöni on tutkimuksellinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kahdessa eri yläkoulussa, joissa haastateltiin yhteensä neljää henkilöä: kahta rehtoria ja kahta erityisopettajaa. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Analyysimenetelmänä hyödynnettiin teemoittelua, jonka avulla aineistosta nostettiin esiin keskeiset aiheet ja käytännön ratkaisut.
Tulokset osoittivat, että haastateltavat tunnistivat yläkoulun arjessa aistitiedon käsittelyn vaikeuksia ja niiden vaikutuksia oppilaiden keskittymis- ja oppimiskykyyn, vuorovaikutukseen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Haastateltavat korostivat, että aistitiedon käsittelyn vaikeudet tunnistetaan kouluyhteisössä vaihtelevasti ja tietoisuutta sekä tukikeinoja tulisi lisätä. Ohjausosaamisen rinnalla myös ympäristötekijät kuten luokkahuoneiden valaistus, melutaso ja koulun tilaratkaisut nousivat keskeisiksi tekijöiksi, jotka vaikuttavat oppilaiden koulupäivän sujumiseen. Koulut, joissa aistiasiat oli otettu huomioon jo rakennusvaiheessa, pystyivät tarjoamaan parempia oppimisympäristöjä nuorille.
Johtopäätöksinä todettiin, että koulut voivat edistää tietoisuutta aistitiedon käsittelyn vaikeuksista ja kehittää toimintatapojaan muun muassa henkilökunnan koulutuksella, joustavilla opetuskäytännöillä sekä tarjoamalla oppilaille mahdollisuuksia säädellä aistiärsykkeitä esimerkiksi erillisten rauhoittumistilojen tai aistiapuvälineiden avulla. Koulun ja kodin yhteistyöllä voidaan myös merkittävästi tukea oppilaan hyvinvointia ja oppimista.
Opinnäytetyöni on tutkimuksellinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kahdessa eri yläkoulussa, joissa haastateltiin yhteensä neljää henkilöä: kahta rehtoria ja kahta erityisopettajaa. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Analyysimenetelmänä hyödynnettiin teemoittelua, jonka avulla aineistosta nostettiin esiin keskeiset aiheet ja käytännön ratkaisut.
Tulokset osoittivat, että haastateltavat tunnistivat yläkoulun arjessa aistitiedon käsittelyn vaikeuksia ja niiden vaikutuksia oppilaiden keskittymis- ja oppimiskykyyn, vuorovaikutukseen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Haastateltavat korostivat, että aistitiedon käsittelyn vaikeudet tunnistetaan kouluyhteisössä vaihtelevasti ja tietoisuutta sekä tukikeinoja tulisi lisätä. Ohjausosaamisen rinnalla myös ympäristötekijät kuten luokkahuoneiden valaistus, melutaso ja koulun tilaratkaisut nousivat keskeisiksi tekijöiksi, jotka vaikuttavat oppilaiden koulupäivän sujumiseen. Koulut, joissa aistiasiat oli otettu huomioon jo rakennusvaiheessa, pystyivät tarjoamaan parempia oppimisympäristöjä nuorille.
Johtopäätöksinä todettiin, että koulut voivat edistää tietoisuutta aistitiedon käsittelyn vaikeuksista ja kehittää toimintatapojaan muun muassa henkilökunnan koulutuksella, joustavilla opetuskäytännöillä sekä tarjoamalla oppilaille mahdollisuuksia säädellä aistiärsykkeitä esimerkiksi erillisten rauhoittumistilojen tai aistiapuvälineiden avulla. Koulun ja kodin yhteistyöllä voidaan myös merkittävästi tukea oppilaan hyvinvointia ja oppimista.