Mitkä ovat early careers -työntekijöiden kokemukset uran alusta kohdeorganisaatiossa?
Mäntyniemi, Martta (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504106095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504106095
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin uran aloittavien työntekijöiden, eli early careers -työntekijöiden, kokemuksia uran aloituksesta kohdeorganisaatiossa. Tavoitteena oli löytää uran aloituksen nykytilanne ja selvittää siihen liittyviä kehittämiskohteita. Early careers -työntekijä rajattiin tarkoittamaan kohdeorganisaatiossa työskentelevää alle 30-vuotiasta työntekijää, joka on työskennellyt organisaatiossa alle kaksi vuotta.
Tietoperusta käsittelee uran aloituksen kokonaisuuteen liittyviä aiheita: uramahdollisuudet, perehdytys, sitoutuminen, urakehitys, osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen. Tietoperustan aiheet liittyvät kaikki osaltaan uran aloitukseen, mutta esimerkiksi perehdytys, sitoutuminen ja urakehitys liittyvät vahvemmin heti uran alussa työntekijän luomaan mielikuvaan työstä ja organisaatiosta. Osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen ovat aiheita, jotka tulevat ajankohtaisiksi vasta hieman uran aloituksen jälkeen.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusmenetelmää. Määrällisen tutkimuksen kysely toteutettiin 9.–22.12.2024 ja laadullisen tutkimuksen haastattelut toteutettiin 18.12.2024–13.1.2025. Kyselyyn vastasi 57 henkilöä ja haastatteluihin osallistui neljä henkilöä.
Tutkimustuloksista selviää, että uran aloituksen kokemus on yleisesti ottaen positiivinen ja 91 prosenttia vastaajista haluaisi edetä urallaan kohdeorganisaatiossa. Tuloksista käy ilmi, että perehdytys on ollut suunnittelematon tai sekava. Perehdytyksessä on opetettu enemmän yleisiä koko organisaation asioita, kuin itse työtehtävään liittyviä asioita. Tutkimustuloksista ilmenee myös, että uramahdollisuuksista kertominen ja tavoitteiden asettaminen nuoren työntekijän uran aikaisessa vaiheessa auttaisi urakehityksessä. Käy myös ilmi, että etenkin verkostoitumisessa ja tuen saamisessa on kehittämisen varaa. Tuloksista ilmenee lisäksi, että nuoret työntekijät ovat alkaneet työskennellä nopeastikin itsenäisesti, mikä osaltaan luo vastuullisuuden ja luottamuksen tunnetta, mutta osaltaan aiheuttaa vaikeuksia oppia uusia asioita. Itsenäiseen työskentelyyn on usein ajauduttu avun puuttumisen ja kiireen vuoksi.
Kehittämisehdotuksia ovat perehdytyksen suunnitteleminen ja organisaatiotasolla yhtenäistäminen, tavoitteiden asettaminen, urakehityksen mahdollistaminen ja nuoren työntekijän verkostoitumisessa tukeminen.
Tietoperusta käsittelee uran aloituksen kokonaisuuteen liittyviä aiheita: uramahdollisuudet, perehdytys, sitoutuminen, urakehitys, osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen. Tietoperustan aiheet liittyvät kaikki osaltaan uran aloitukseen, mutta esimerkiksi perehdytys, sitoutuminen ja urakehitys liittyvät vahvemmin heti uran alussa työntekijän luomaan mielikuvaan työstä ja organisaatiosta. Osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen ovat aiheita, jotka tulevat ajankohtaisiksi vasta hieman uran aloituksen jälkeen.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusmenetelmää. Määrällisen tutkimuksen kysely toteutettiin 9.–22.12.2024 ja laadullisen tutkimuksen haastattelut toteutettiin 18.12.2024–13.1.2025. Kyselyyn vastasi 57 henkilöä ja haastatteluihin osallistui neljä henkilöä.
Tutkimustuloksista selviää, että uran aloituksen kokemus on yleisesti ottaen positiivinen ja 91 prosenttia vastaajista haluaisi edetä urallaan kohdeorganisaatiossa. Tuloksista käy ilmi, että perehdytys on ollut suunnittelematon tai sekava. Perehdytyksessä on opetettu enemmän yleisiä koko organisaation asioita, kuin itse työtehtävään liittyviä asioita. Tutkimustuloksista ilmenee myös, että uramahdollisuuksista kertominen ja tavoitteiden asettaminen nuoren työntekijän uran aikaisessa vaiheessa auttaisi urakehityksessä. Käy myös ilmi, että etenkin verkostoitumisessa ja tuen saamisessa on kehittämisen varaa. Tuloksista ilmenee lisäksi, että nuoret työntekijät ovat alkaneet työskennellä nopeastikin itsenäisesti, mikä osaltaan luo vastuullisuuden ja luottamuksen tunnetta, mutta osaltaan aiheuttaa vaikeuksia oppia uusia asioita. Itsenäiseen työskentelyyn on usein ajauduttu avun puuttumisen ja kiireen vuoksi.
Kehittämisehdotuksia ovat perehdytyksen suunnitteleminen ja organisaatiotasolla yhtenäistäminen, tavoitteiden asettaminen, urakehityksen mahdollistaminen ja nuoren työntekijän verkostoitumisessa tukeminen.