Monsters brought to life : A Practical Study on How to Interpret and Build Horror Characters

Abstract

This thesis explores the creation of horror characters—specifically a werewolf, a demon, and the Easter Bunny—that have no singular or definitive form, but instead exist in countless different variations. By analyzing historical sources the research examines how these entities have evolved over time, and how they can be reinterpreted to evoke fear in modern audiences. Additionally, the study delves into the psychology of horror, investigating why people are drawn to horror and the different types of audiences that engage with horror media.

The research employs both qualitative and quantitative methods, including a Google Forms survey, image analysis, and content analysis. The survey results supported the thesis, demonstrating that the characters created successfully awoke feelings of horror in viewers through the applied studies and techniques. Various makeup techniques were also explored to determine which methods best contribute to terrifying character designs.

By answering the key questions; How to awaken feelings of horror in the viewer? and How to create characters through a lens of horror? This thesis provides valuable insights into horror character creation. The findings are particularly relevant for individuals in the beauty and film industries, as well as for those with a general interest in horror, mythology, and character design.

Tämä opinnäytetyö tutkii kauhuhahmojen—erityisesti ihmissuden, demonin ja pääsiäispupun—luomista siten, että niillä ei ole yhtä ainoaa tai vakiintunutta muotoa, vaan ne esiintyvät lukemattomina eri variaatioina. Historiallisia lähteitä analysoimalla tutkimus tarkastelee, miten nämä hahmot ovat kehittyneet ajan myötä ja kuinka niitä voidaan uudelleen tulkita herättämään kauhun tunteita nykyaikaisessa yleisössä. Lisäksi työ perehtyy kauhun psykologiaan, selvittäen, miksi ihmiset tuntevat vetoa pelkoon ja millaiset katsojat kuluttavat kauhumediaa.

Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä, kuten Google Forms kyselyä, kuvallista analyysiä ja sisällönanalyysiä. Kyselyn tulokset tukivat opinnäytetyön hypoteesia osoittaen, että hahmot onnistuivat herättämään kauhua katsojissa käytettyjen tutkimusten ja menetelmien avulla. Lisäksi työssä kokeiltiin erilaisia maskeeraustekniikoita, joilla voidaan luoda vaikuttavia kauhuhahmoja.

Vastaamalla keskeisiin kysymyksiin; Miten kauhun tunne voidaan herättää katsojassa? ja Miten hahmoja voidaan rakentaa kauhun näkökulmasta? Tämä opinnäytetyö tarjoaa arvokasta tietoa kauhuhahmojen suunnittelusta. Tulokset ovat erityisen hyödyllisiä kauneus- ja elokuva-alan ammattilaisille, sekä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kauhusta, mytologiasta ja hahmosuunnittelusta.