Kalastustoiminta hoito- ja kasvatustyön voimavarana

Abstract

Kalastustoiminta hoito- ja kasvatustyön voimavarana opinnäytetyössä selvitettiin Sairilan koulukodin työntekijöiden kokemuksia kalastustoiminnasta ja sen soveltuvuudesta koulukotityöskentelyn menetelmäksi. Kalastustoiminta koulukodissa on lapsen ja työntekijän yhteistoimintaa, jossa yhdistyy koulukodin hoito- ja kasvatustyön tavoitteellisuus, kalastaminen toiminnallisuutena sekä luontoympäristö toimintaympäristönä.

Koulukotityöskentelyssä on hyödynnetty toiminnallisuutta ajan saatossa paljon, mutta nykykehityksessä perinteiset harrastustoiminnat kilpailevat lasten ajankäytöstä lisääntyneen digitaalisuuden ja omaehtoisen tekemisen kanssa. Toiminnallisuuden hyödyntämisellä koulukotityöskentelyssä voidaan korostaa Valtion koulukotien arvojen eli lapsilähtöisyyden, inhimillisyyden, osallisuuden ja turvallisuuden toteutumista. Yhteiset kokemukset syventävät työskentelysuhdetta, jonka voidaan nähdä vahvistavan myös luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta. Luontoperustainen toiminta ja luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen koulukotityöskentelyssä on tarkoituksenmukainen päämäärä hoidon-, kasvatuksen- ja opetuksen näkökulmista.

Opinnäytetyön taustaksi toteutettiin 32 erityyppistä kalastustapahtumaa ja 8 perhonsidontatuokiota maaliskuusta 2022 tammikuuhun 2024. Yksilötyönä ja ryhmätoimintana järjestettyyn kalastustoimintaan osallistui Sairilan koulukodissa asuvia lapsia, iältään 14–17 vuotta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin yhdeksän lastensuojelun sijaishuollon ammattilaisen teemahaastatteluilla. Nämä toteutettiin parihaastatteluina ja niissä huomioitiin läpileikkaavasti koulukodin hoito- ja kasvatustyön tehtäväalueet sekä haastateltavien koulutukset ja työkokemus. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Opinnäytetyön tulosten valossa kalastaminen nähdään myönteisenä toimintana ja sen hyödyntäminen koulukotityöskentelyssä on tarkoituksenmukaista. Kalastustoiminta on sisällytettävissä hoito- ja kasvatustyön rakenteisiin ja se on yksilöllisesti kohdentuva mahdollisuus vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Kokonaisuudessaan kalastustoiminta koetaan tasavertaisena ja suvaitsevana vuorovaikutusympäristönä, jossa työskentelyä voidaan edistää vapautuneesti. Yhteisten kokemusten koetaan edistävän työskentelyn vuorovaikutuksellisuutta, syventävän työskentelysuhdetta, ja on siten hyödynnettävissä myös koulukodin työskentelyssä.

Avainsanat: lastensuojelun sijaishuolto, koulukoti, kalastustoiminta, luontoperusteisuus, sosiaalinen toimintakyky, osallisuus, kokonaisvaltainen hyvinvointi

In this thesis titled Fishing Activities as a Resource in Care and Educational Work the experiences of the employees from the Sairila Reform School regarding fishing activities and their applicability as a method for reform school work were investigated. Fishing activities in reform schools are regarded as collaboration among children and staff, combining the goal-oriented nature of care and educational work, the practicality of fishing as an activity, and the natural environment as a setting.

Activity-based approaches have been utilized in reform schools extensively over time. However, in contemporary settings, traditional hobbies face competi-tion for children’s time due to the rise of digitalization and self-directed activities. The use of activity-based methods carried out in reform schools is meaningful and can emphasize the implementation of the values of State-owned Reform Schools, namely child-centeredness, humanity, inclusion, and safety. Shared experiences deepen the working relationship, which can also enhance feelings of trust and security. Nature-based activities and reinforcing the well-being benefits of nature in reform schools are appropriate goals from the perspectives of care, education, and teaching.

As background for the thesis, 32 different types of fishing events and 8 fly-tying sessions were organized between March 2022 and January 2024. The fishing activities, conducted as both individual and group work, involved children aged 14–17 residing at Sairila Reform School. The data for the thesis was collected through thematic interviews with nine professionals in child welfare substitute care. These were conducted as paired interviews, addressing the core areas of care and educational work in the reform school, as well as the interviewees’ educational backgrounds and work experience. The analysis method used was data-driven content analysis.

The findings suggest that fishing is perceived as a positive activity and its use in reform schools is considered appropriate. As a whole fishing activities are viewed as equal and inclusive interaction environments where work can progress in a relaxed manner. Shared experiences are seen as strengthening the interactive aspect of the work, deepening the working relationship, and thus making it possible to use fishing in goal-oriented reform school work.

Keywords: child welfare substitute care, school home, fishing activities, nature-based approach, social functioning, inclusion, holistic well-being