Lasten yleisanestesian aikaiset komplikaatiot ja niiden ehkäiseminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia leikkaussalissa ilmeneviä lasten yleisanestesian aikaisia komplikaatioita ja niiden ehkäisemistä perioperatiivisessa ympäristössä työskentelevän sairaanhoitajan näkökulmasta. Tavoitteena oli lisätä tietoa komplikaatioriskeistä ja siitä, miten komplikaatioiden ehkäiseminen toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti.

Työ on tyypiltään kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka teoreettiset lähtökohdat rakentuivat lapsipotilaan erityispiirteiden, yleisanestesian ja siinä käytettyjen anestesia-aineiden sekä yleisanestesian aikaisten komplikaatioiden ympärille. Tutkimusaineisto kerättiin hoitoalan tietokannoista ja analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen.

Lapsilla yleisanestesian tarve toimenpiteissä on aikuisia suurempi, koska lapsi kokee kivun ja jännityksen tuntemuksia voimakkaammin. Tästä syystä monet toimenpiteet, kuten kuvantamistutkimukset ja tähystykset, vaativat nukutusta. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että hengitysteihin liittyvät komplikaatiot, kuten laryngospasmi, ovat yleisimpiä anestesiakomplikaatioita, mutta myös sydän- ja verisuoniperäiset haittatapahtumat voivat johtaa vakaviin seurauksiin. Tulokset osoittivat myös, että syvä anestesia, korkea ASA-luokka, toimenpidehetkellä sairastetut hengitystieinfektiot, nuori ikä ja liian aikainen ekstubointi lisäävät komplikaatioiden riskiä.

Anestesiatiimin on sekä tunnettava lasten anestesian erityispiirteet että osattava arvioida anestesian aikaisia riskejä. Lasten anestesian toteuttamisen avainasemassa ovat anestesiatiimin tiimityö, johdonmukainen varautuminen mahdollisiin komplikaatioihin ja nopea reagointi hätätilanteisiin. Lasten anestesiatapahtumien yhdenmukainen raportointi edistäisi sairaaloiden ja maiden välistä vertailua ja parantaisi lasten perioperatiivisen hoidon käytäntöjä.

The objective of this study was to gather and analyse data concerning intraoperative complications during paediatric general anaesthesia in the operating room and how to prevent these complications. The aim was to collect the data to help nurses acquire more knowledge about the subject to work more efficiently in preventing anaesthesia related adverse events from occurring.

The study was conducted as a descriptive literature review. The theoretical framework was built around the special characteristics of paediatric patients, general anaesthesia, the anaesthetics used, and complications arising during general anaesthesia. The research data was collected from relevant healthcare databases and analysed using inductive content analysis.

Children have a higher need for general anesthesia in procedures compared to adults, as they experience pain and anxiety more intensely. Consequently, many procedures, such as imaging studies and endoscopies, require anaesthesia. The study findings revealed that respiratory-related complications, such as laryngospasm, are the most common anaesthetic complications, though cardiovascular events can also lead to severe consequences. The results also indicated that deep anaesthesia, a high ASA classification, concurrent respiratory infections, young age, and premature extubation increase the risk of complications.

The anaesthesia team must have an understanding of the specific aspects of paediatric anaesthesia and have the ability to assess risks during anaesthesia. The key to ensuring safe pediatric anesthesia is teamwork within the anesthesia team, consistent emergency planning, and prompt response to any adverse events. Standardised reporting practices of paediatric anaesthesia events would promote comparisons between hospitals and countries, leading to improved methods in paediatric perioperative care.