Psykologinen omistajuus suomalaisen esihenkilötyön tukena

Abstract

Esihenkilötyö on käynyt läpi nopeaa murrosta 2010-luvulta alkaen. Esihenkilötyöskentelyssä on siirrytty käskevästä ja ohjaavasta tyylistä tukevaan ja mahdollistavaan tyyliin. Tämän opinnäytetyön aiheena toimiva psykologinen omistajuus on keskeinen käsite tukevan ja mahdollistavan esihenkilötyön apuna. Opinnäytetyöllä on tavoiteltu kattavaa katsausta psykologisen omistajuuden syntyperusteisiin ja seurauksiin sekä esihenkilötyöskentelyn organisaationaaliseen perspektiiviin.

Piercen ja Jussilan mukaan psykologinen omistajuus on omistajuuden tunnetta jotakin kohtaan, johon henkilöllä ei ole varsinaisesti omistusoikeutta. Psykologista omistajuutta voi esineiden lisäksi kokea esimerkiksi työtä, työorganisaatiota, ihmistä tai muuta abstraktia kohtaan. Psykologisen omistajuuden synnyn mahdollistavia tekijöitä ovat tehokkuus ja vaikuttaminen, itseidentiteetti, oman paikan tiedostaminen, sekä stimulaation tarve. Psykologista omistajuutta voi siis syntyä silloin, kun henkilö saa vaikuttaa omistajuuden kohteeseen. Psykologinen omistajuus on esihenkilön työkaluna tärkeä, sillä esihenkilö voi merkittävästi vaikuttaa psykologisen omistajuuden syntyyn vaikuttaviin elementteihin. Esihenkilö voi omalla toiminnallaan valjastaa psykologisen omistajuuden hyvät puolet paremman tuloksen saavuttamiseksi.

Opinnäytetyön tutkimusosuudessa haetaan vastausta psykologisen omistajuuden tunnistettavuuteen ja esiintymiseen suomalaisessa työelämässä. Esiintyvyyttä tutkittiin haastattelemalla organisaatioiden johtajia heidän johtamiensa organisaatioiden esihenkilötyötä raamittavasta strategiasta ja esihenkilötyötä koskevasta ohjeistuksesta. Haastattelututkimus toteutettiin keväällä 2025.

Haastattelututkimuksesta on selvinnyt, että psykologinen omistajuus ei ole teoriana kovin tunnettu. Haastatteluissa on kuitenkin todettu, että psykologinen omistajuus on merkittävä työntekijöihin vaikuttava tekijä. Haastateltavat ovat todenneet, että psykologisen omistajuuden ymmärtämisestä olisi ehdottomasti hyötyä esihenkilötyössä. Psykologisen omistajuuden ymmärtämisen hyödyntäminen on siis suomalaisessa esihenkilötyössä hyvin vähäistä. Tietoisuuden lisäämisellä voisi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia tuloksiin ja työntekijöiden hyvinvointiin.