Experiences of Finnish farmers on regenerative agriculture and its impact on farm economy
Kaivo-oja, Krista (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504136365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504136365
Tiivistelmä
Many Finnish farms are struggling with profitability issues. Regenerative farming provides, in theory, opportunities to improve the profitability, e.g. by reducing the need for external inputs. Recently, there has been growing interest towards regenerative agriculture in Finland and many projects have been executed around the theme. The commissioner of this thesis was ”Uudistavan viljelyn osaamisen ja digitalisaation kehittäminen Hämeessä” -project, where Häme University of Applied Sciences was one of the participants.
For this thesis, ten Finnish farmers, who had been practising regenerative agriculture in their farms, were interviewed. They were asked about their experiences, opinions and views on how regenerative farming practices had influenced their farm’s economy. They were also asked what kind of impact bureaucracy has (e.g. subsidies), about carbon credits and the commercialization happening around the regenerative agriculture.
Evaluating the improvement of profitability was not easy as many farmers had practiced regenerative agriculture only for a short period of time, and some didn’t even have a comparison point, since the transition might had happened simultaneously with the succession. Farmers also recognized the influence of changing conditions, such as weather or the number of pests, which made it difficult to evaluate subjectively the role of various factors or chance on the profitability. Also, the geopolitical conditions and their impact on economy, had simultaneously changed the cost structure. However, regenerative farming did not lower the profitability, and it was seen as an investment for the future. Moni suomalainen maatila kamppailee kannattavuusongelmien parissa. Uudistava viljely tarjoaa teoriassa mahdollisuuksia parantaa tilan kannattavuutta esimerkiksi vähentämällä ulkopuolisten panosten tarvetta. Uudistava viljely on kasvattanut kiinnostusta viime vuosina Suomessa ja erilaisia hankkeita on toteutettu teeman ympärillä. Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi ”Uudistavan viljelyn osaamisen ja digitalisaation kehittäminen Hämeessä” -hanke, missä Hämeen ammattikorkeakoulu oli osallisena.
Työtä varten haastateltiin kymmentä suomalaista maanviljelijää, joiden tiloilla on harjoitettu uudistavaa viljelyä. Heiltä kysyttiin kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä uudistavan viljelyn vaikutuksista tilan talouteen. Heiltä kysyttiin myös byrokratian (esim. maataloustuet) vaikutuksista, hiilikrediiteistä ja uudistavan viljelyn ympärillä tapahtuvasta kaupallistumisesta.
Kannattavuuden paranemisen arvioiminen ei ollut helppoa, sillä suurin osa oli harjoittanut uudistavaa viljelyä vielä verrattain lyhyen aikaa, eikä kaikilla ollut välttämättä edes vertailukohtaa, sillä muutos oli saattanut tapahtua sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Lisäksi viljelijät tunnistivat vaihtuvien olosuhteiden merkityksen, kuten sään, vaikutuksen satoon tai tuholaisten määrään, jolloin lyhyellä aikavälillä on vaikeaa arvioida subjektiivisesti eri muuttujien ja sattuman osuutta. Myös geopoliittiset olosuhteet ja niiden vaikutus talouteen yleisesti olivat saman aikaisesti muuttaneet kustannusrakennetta. Viljelijöiden mukaan uudistava viljely ei kuitenkaan heikentänyt kannattavuutta ja se nähtiin sijoituksena tulevaisuuteen.
For this thesis, ten Finnish farmers, who had been practising regenerative agriculture in their farms, were interviewed. They were asked about their experiences, opinions and views on how regenerative farming practices had influenced their farm’s economy. They were also asked what kind of impact bureaucracy has (e.g. subsidies), about carbon credits and the commercialization happening around the regenerative agriculture.
Evaluating the improvement of profitability was not easy as many farmers had practiced regenerative agriculture only for a short period of time, and some didn’t even have a comparison point, since the transition might had happened simultaneously with the succession. Farmers also recognized the influence of changing conditions, such as weather or the number of pests, which made it difficult to evaluate subjectively the role of various factors or chance on the profitability. Also, the geopolitical conditions and their impact on economy, had simultaneously changed the cost structure. However, regenerative farming did not lower the profitability, and it was seen as an investment for the future.
Työtä varten haastateltiin kymmentä suomalaista maanviljelijää, joiden tiloilla on harjoitettu uudistavaa viljelyä. Heiltä kysyttiin kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä uudistavan viljelyn vaikutuksista tilan talouteen. Heiltä kysyttiin myös byrokratian (esim. maataloustuet) vaikutuksista, hiilikrediiteistä ja uudistavan viljelyn ympärillä tapahtuvasta kaupallistumisesta.
Kannattavuuden paranemisen arvioiminen ei ollut helppoa, sillä suurin osa oli harjoittanut uudistavaa viljelyä vielä verrattain lyhyen aikaa, eikä kaikilla ollut välttämättä edes vertailukohtaa, sillä muutos oli saattanut tapahtua sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Lisäksi viljelijät tunnistivat vaihtuvien olosuhteiden merkityksen, kuten sään, vaikutuksen satoon tai tuholaisten määrään, jolloin lyhyellä aikavälillä on vaikeaa arvioida subjektiivisesti eri muuttujien ja sattuman osuutta. Myös geopoliittiset olosuhteet ja niiden vaikutus talouteen yleisesti olivat saman aikaisesti muuttaneet kustannusrakennetta. Viljelijöiden mukaan uudistava viljely ei kuitenkaan heikentänyt kannattavuutta ja se nähtiin sijoituksena tulevaisuuteen.