360°-kameran hyödyntäminen rautatien esisuunnittelussa
Salmenkangas, Pekka (2025)
Salmenkangas, Pekka
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504116246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504116246
Tiivistelmä
Maastokäynnit ovat keskeinen osa rautatiesuunnittelua, sillä niiden avulla voidaan tunnistaa suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä. Dokumentointi toteutetaan perinteisesti valokuvin, mutta menetelmässä on haasteita erityisesti silloin, kun suunnittelun edetessä syntyy uusia tarkastelutarpeita. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten 360°-kameratekniikka voi parantaa maastokäyntien dokumentointia ja vähentää lisäkäyntien tarvetta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Insta360 One X2 -kameraa, ja testikuvaukset suoritettiin Seinäjoen rautatieasemalla eri valaistusolosuhteissa. Kameran käytettävyyttä, kuvanlaatua, GPS-tarkkuutta sekä ohjelmistojen soveltuvuutta suunnittelutyöhön arvioitiin havainnointiin perustuvan analyysin avulla. Lisäksi tarkasteltiin, miten 360°-kameran käyttö vaikuttaa tiedonhallintaan ja dokumentointiprosessiin.
Tulokset osoittivat, että 360°-kamera mahdollistaa laajemman dokumentoinnin ilman tarkkaa ennakkosuunnittelua, mikä vähentää tarvetta uusintakuvauksille. Kuitenkin GPS-tiedon tarkkuus vaihteli testien aikana, mikä voi rajoittaa kameran käyttöä tarkemmissa dokumentointitarpeissa. Myös valaistusolosuhteet vaikuttivat kuvanlaatuun, erityisesti vastavalo ja sateen aiheuttamat haasteet. Tulosten perusteella 360°-kamera soveltuu yleiseen dokumentointiin, mutta tarkemmissa mittauksissa sen rinnalla tulisi käyttää täsmällisempiä paikannusmenetelmiä ja huolellisesti valittuja kuvausolosuhteita.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Insta360 One X2 -kameraa, ja testikuvaukset suoritettiin Seinäjoen rautatieasemalla eri valaistusolosuhteissa. Kameran käytettävyyttä, kuvanlaatua, GPS-tarkkuutta sekä ohjelmistojen soveltuvuutta suunnittelutyöhön arvioitiin havainnointiin perustuvan analyysin avulla. Lisäksi tarkasteltiin, miten 360°-kameran käyttö vaikuttaa tiedonhallintaan ja dokumentointiprosessiin.
Tulokset osoittivat, että 360°-kamera mahdollistaa laajemman dokumentoinnin ilman tarkkaa ennakkosuunnittelua, mikä vähentää tarvetta uusintakuvauksille. Kuitenkin GPS-tiedon tarkkuus vaihteli testien aikana, mikä voi rajoittaa kameran käyttöä tarkemmissa dokumentointitarpeissa. Myös valaistusolosuhteet vaikuttivat kuvanlaatuun, erityisesti vastavalo ja sateen aiheuttamat haasteet. Tulosten perusteella 360°-kamera soveltuu yleiseen dokumentointiin, mutta tarkemmissa mittauksissa sen rinnalla tulisi käyttää täsmällisempiä paikannusmenetelmiä ja huolellisesti valittuja kuvausolosuhteita.