Sydänterveyttä sukupolvelta toiselle: lapsiperheiden järjestölähtöinen hyvinvointivalmennus muutoksen tukena.

Abstract

Kolmannen sektorin järjestöt tuottavat kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaa tukevia palveluita. Järjestötoiminnan rahoituksiin kohdistuvat leikkaukset lisäävät toimijoiden painetta toiminnan vaikutusten arvioinnin sekä tuloksellisuuden osalta. Samaan aikaan tarve terveydenedistämisen toimenpiteille kasvaa, joka näkyy esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin sairastuvien määrässä sekä lasten ylipainoisuuden lisääntymisenä. Sen lisäksi, että sairastumisen ehkäisy on inhimillistä ja toimivaa, on se myös todettu kustannustehokkaaksi. Erityisesti lapsena opitut terveys- ja hyvinvointi-taidot kantavat usein pitkälle aikuisikään.

Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry kehitti ja toteutti sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen myöntämällä hankerahoituksella hyvinvointivalmennusta lapsiperheille. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, muodostuiko lapsiperheiden hyvinvointivalmennuksen myötä pysyviä muutoksia perheiden arkeen. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa valmennusprosessin läpikäyneiden vanhempien kokemuksiin perustuen siitä, millaisia pysyvät muutokset olivat ja millaisia esteitä muutosten tekemiselle koettiin. Työn tuottamat tulokset ovat hyödynnettävissä hyvinvointivalmennusprosessien kehittämisessä, perheiden hyvinvoinnin parissa toimivien ammattilaisten työn suunnittelussa sekä osana hyvinvointipalveluiden kehittämis- ja resursointityötä hyvinvointialueilla.

Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Aineisto kerättiin hyvinvointivalmennukseen osallistuneilta vanhemmilta sähköisen Webropol-kyselyn avulla, jossa oli kaksi avointa kysymystä. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Kysely lähetettiin 18 vanhemmalle joista 4 vastasi.

Tulosten perusteella osassa perheitä saavutettiin valmennuksen myötä pysyviä muutoksia. Muutoksia kuvattiin pieniksi ja ne kohdistuivat ruokavalioon, liikuntaan, arjen käytänteisiin sekä yhteiseen perheaikaan. Vanhemmat tekivät myös omaa hyvinvointiaan tukevia muutoksia. Esteitä muutosten tekemiselle kuvautui paljon. Suurimpina haasteina muutosten tekemiselle koettiin elämäntilannetekijät kuten stressi, vähäinen uni, kiire arjessa ja toisen perheenjäsenen tarpeiden laittaminen omien edelle. Toisaalta elämäntilannetekijöistä lapsen kasvu nähtiin myös mahdollisuutena muutosten tekemiselle. Tuloksissa kuvautui myös muutosaikeita, eli mahdollisesti myöhemmin tehtäviä muutoksia.

Koko perheeseen kohdistuva hyvinvointivalmennus voi edistää yksilön ja perheen terveyttä ja hyvinvointia, vaikka muutokset olisivat laajuudeltaan pieniä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että pienetkin pysyvät muutokset edistävät terveyttä ja pienentävät riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin. On kuitenkin selvää, että muutosprosessiin vaikuttavat monet tekijät perheiden elämässä, eivätkä kaikki saavuta tavoiteltuja muutoksia. Lisätutkimusta tarvitaan hyvinvointivalmennuksen vaikutusten syvemmän ymmärtämisen mahdollistamiseksi.

Third sector organizations provide services to support the work and operations of municipalities and wellbeing services counties. Budget cuts targeting the funding of these organizations apply pressure on assessing the effects and impact of their activities. At the same time, the need and demand for health promotion measures are growing. For example, there is an increasing prevalence of cardiovascular diseases as well as childhood obesity. Prevention of these diseases is humane but has also been proven to be cost-effective. Especially the health and wellbeing skills learned in childhood often have long-term benefits which extend into adulthood. The Funding Centre for Social Welfare and Health Organisations (STEA) granted a project funding for the North Karelian Heart Association to develop and implement wellbeing coaching for families with children. The purpose of the study was to determine whether the wellbeing coaching resulted in permanent changes in families´ daily lives. Based on the experiences of the parents, the aim was to produce new information on what kind of permanent changes were made and what challenges were encountered in making these changes. The results of the study can be utilized in the development of wellbeing coaching processes, by professionals working with family wellbeing, and as a part of the development and resourcing of wellness services in wellbeing services counties. The study was conducted using qualitative research methods. The data was collected from the parents who participated in the coaching program using an electronic Webropol survey that included two open-ended questions. Inductive content analysis was used to analyze the data. The survey was sent to 18 parents, of whom four responded. Based on the results, some families achieved lasting changes with the support of the coaching. These changes were described as small and were related to diet, physical activity, everyday practices and shared family time. Parents also made some adjustments to enhance their own wellbeing. Many obstacles with making changes were described. The biggest challenges in implementing changes seemed to be life circumstances such as stress, lack of sleep, busyness and prioritizing the needs of others over one’s own. On the other hand, a child’s growth was seen as an opportunity for making changes. The results also revealed intentions to make changes, meaning changes that might be made later. The study found that wellbeing coaching for the entire family is one approach that can contribute to promoting desired health and wellbeing changes. Even though the changes were described as small, previous research has demonstrated that even small, sustained changes can improve health and reduce the risk of diseases such as cardiovascular conditions. However, many factors in families´ lives influence the change process, and not everyone achieve the desired changes. Further research is needed to gain a deeper understanding of the effects of wellbeing coaching.