Fysioterapiamenetelmien vaikutukset AVH-kuntoutujien alaraajojen spastisuuteen ja toimintakykyyn : integroiva kirjallisuuskatsaus
Fogde, Fanny; Höykinpuro, Elli (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504096059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504096059
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa yleinen sairaus, joka aiheuttaa usein merkittävää haittaa sairastuneen toimintakyvylle ja elämänlaadulle. Spastisuus on yksi AVH:n jälkioireista, joka ilmenee usein yhdessä muiden ylemmän motoneuronin vauriosta johtuvien oireiden, kuten lihasvoiman heikentymisen kanssa. Spastisuuden ilmeneminen on yksilöllistä ja sen aste voi vaihdella lievästä vakavaan spastisuuteen. Alaraajoissa spastisuus saattaa rajoittaa etenkin kävelykykyä. Fysioterapia kuuluu osaksi spastisuuden hoitoa muun moniammatillisen hoidon ohella. Fysioterapiassa käytettävien menetelmien valintaan ei ole kuitenkaan olemassa vakiintuneita käytäntöjä tai ajantasaisia kattavia hoitosuosituksia.
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota ajantasainen ja saavutettava katsaus, jossa on koottuna yhteen viimeisintä tutkimustietoa AVH:n jälkeisen alaraajojen spastisuuden hoidossa käytettävistä fysioterapiamenetelmistä, ja arvioida niiden vaikutuksia spastisuuteen ja kuntoutujien toimintakykyyn. Katsauksen lisäksi tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta AVH:n jälkeisestä spastisuudesta, sen vaikutuksista yksilöön, spastisuuden arvioinnista ja hoidossa käytettävistä fysioterapiamenetelmistä. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin kolmeen tietokantaan, joista mukaan valittiin alkuperäistutkimuksia, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin ja täyttivät sisäänottokriteerit. Laadun arvioinnin perusteella mukaan arvioitui lopulta kahdeksan alkuperäistutkimusta, joita analysoitiin ja tuloksista muodostettiin johtopäätöksiä.
Tulosten perusteella havaittiin, että monilla erilaisilla fysioterapiamenetelmillä on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia AVH-kuntoutujien alaraajojen spastisuuden hoidossa. Erilaisten fysioterapiamenetelmien yhdistäminen vaikuttaa parhaimmalta tavalta hoitaa spastisuutta ja parantaa AVH-kuntoutujan toimintakykyä. Osa löydetyistä menetelmistä oli enemmän tutkittuja tai jo käytössä olevia menetelmiä ja osa vielä kokeiluasteella. Kaikista menetelmistä tarvitaan kuitenkin yhä lisää tutkimusta, jotta voidaan esimerkiksi laatia kattavampia hoitosuosituksia tai määritellä sopivaa harjoituksen intensiteettiä tai hoidon annostusta. Tutkimuksissa havaittiin käytettävän useita erilaisia spastisuutta ja toimintakykyä arvioivia mittareita ja menetelmiä, mikä vaikeutti tulosten vertailua, mutta toisaalta myös paransi tulosten luotettavuutta. Stroke is a common disease both globally and in Finland and it often significantly impairs an individual’s functional status and quality of life. Spasticity is one of the post-stroke symptoms frequently occurring with other symptoms resulting from upper motor neuron lesion such as muscle weakness. Spasticity can have different effects on different people, and it can vary from mild to severe. Lower limb spasticity may particularly limit walking ability. Physiotherapy is an essential part of spasticity management along with multiprofessional treatment. However, there are no standardized protocols or up-to-date and comprehensive treatment guidelines for selecting methods on physiotherapy.
The aim of this thesis was to create an up-to-date and accessible review that gathers the latest research on physiotherapy modalities used in the treatment of post-stroke lower limb spasticity and to evaluate their effects on spasticity and functional status. In addition to this review the aim was to raise awareness of post-stroke spasticity, its impact on individual, assessment and methods used in treatment. The thesis was conducted as an integrative literature review. The data was collected from three databases of which studies were selected based on their relevance to the research questions and inclusion criteria. After quality assessment eight studies were included for analysis and drawing conclusions.
The results indicate that various physiotherapy methods can be used for relieving spasticity and improving functional status, and combining different modalities appears to be the most effective approach in stroke rehabilitation. Some of the modalities were more studied and already in use, while others were still in the experimental phase. Further research is needed on all methods to develop new comprehensive treatment guidelines or to determine appropriate exercise intensity and dosage of treatment. The studies used multiple different assessment tools and methods to assess spasticity and functional status which made comparing the results more challenging but on the other hand improved the reliability of the results.
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota ajantasainen ja saavutettava katsaus, jossa on koottuna yhteen viimeisintä tutkimustietoa AVH:n jälkeisen alaraajojen spastisuuden hoidossa käytettävistä fysioterapiamenetelmistä, ja arvioida niiden vaikutuksia spastisuuteen ja kuntoutujien toimintakykyyn. Katsauksen lisäksi tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta AVH:n jälkeisestä spastisuudesta, sen vaikutuksista yksilöön, spastisuuden arvioinnista ja hoidossa käytettävistä fysioterapiamenetelmistä. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin kolmeen tietokantaan, joista mukaan valittiin alkuperäistutkimuksia, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin ja täyttivät sisäänottokriteerit. Laadun arvioinnin perusteella mukaan arvioitui lopulta kahdeksan alkuperäistutkimusta, joita analysoitiin ja tuloksista muodostettiin johtopäätöksiä.
Tulosten perusteella havaittiin, että monilla erilaisilla fysioterapiamenetelmillä on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia AVH-kuntoutujien alaraajojen spastisuuden hoidossa. Erilaisten fysioterapiamenetelmien yhdistäminen vaikuttaa parhaimmalta tavalta hoitaa spastisuutta ja parantaa AVH-kuntoutujan toimintakykyä. Osa löydetyistä menetelmistä oli enemmän tutkittuja tai jo käytössä olevia menetelmiä ja osa vielä kokeiluasteella. Kaikista menetelmistä tarvitaan kuitenkin yhä lisää tutkimusta, jotta voidaan esimerkiksi laatia kattavampia hoitosuosituksia tai määritellä sopivaa harjoituksen intensiteettiä tai hoidon annostusta. Tutkimuksissa havaittiin käytettävän useita erilaisia spastisuutta ja toimintakykyä arvioivia mittareita ja menetelmiä, mikä vaikeutti tulosten vertailua, mutta toisaalta myös paransi tulosten luotettavuutta.
The aim of this thesis was to create an up-to-date and accessible review that gathers the latest research on physiotherapy modalities used in the treatment of post-stroke lower limb spasticity and to evaluate their effects on spasticity and functional status. In addition to this review the aim was to raise awareness of post-stroke spasticity, its impact on individual, assessment and methods used in treatment. The thesis was conducted as an integrative literature review. The data was collected from three databases of which studies were selected based on their relevance to the research questions and inclusion criteria. After quality assessment eight studies were included for analysis and drawing conclusions.
The results indicate that various physiotherapy methods can be used for relieving spasticity and improving functional status, and combining different modalities appears to be the most effective approach in stroke rehabilitation. Some of the modalities were more studied and already in use, while others were still in the experimental phase. Further research is needed on all methods to develop new comprehensive treatment guidelines or to determine appropriate exercise intensity and dosage of treatment. The studies used multiple different assessment tools and methods to assess spasticity and functional status which made comparing the results more challenging but on the other hand improved the reliability of the results.