Tilannekuvan hyödyntäminen infran perushankkeissa

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin tilannekuvan hyödyntämistä infran perushankkeissa. Tilannekuva on keskeinen työkalu hankkeiden hallinnassa, sillä se tarjoaa ajantasaisen ja visuaalisen kokonaiskuvan projektin etenemisestä, eri osa-alueiden tilasta sekä niiden välisistä riippuvuuksista. Tilannekuvan käyttö on yleistynyt suurissa ja monimutkaisissa infrahankkeissa, mutta sen soveltaminen pienemmän mittakaavan hankkeisiin on ollut vähäisempää. Työ toteutettiin AFRY Finland Oy:n toimeksiannosta, ja sen tavoitteena oli määrittää keskeiset kriteerit tilannekuvan rakentamiselle sekä arvioida sen hyödyllisyyttä perushankkeissa. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat tilannekuvan käyttöönoton haasteisiin ja miten niitä voitaisiin vähentää.

Opinnäytetyössä hyödynnettiin tilannekuvaan liittyvää tutkimusaineistoa, artikkeleita, julkaisuja ja paikallisia kokemuksia projekteista. Näiden pohjalta tarkasteltiin tilannekuvan käyttöä tukevia järjestelmiä ja niiden sovellettavuutta pienempiin hankkeisiin.

Tulokset osoittivat, että tilannekuvan suurimmat hyödyt liittyvät tiedonhallinnan parantamiseen, viestinnän tehostamiseen ja päätöksenteon tukemiseen. Keskeisiä kriteerejä onnistuneelle tilannekuvalle olivat tiedon ajantasaisuus, visualisointi sekä saavutettavuus eri sidosryhmille. Perushankkeissa tilannekuvan laajamittaista hyödyntämistä rajoittivat resurssien rajallisuus, teknisten ratkaisujen skaalautuvuus sekä toimintatapojen muutoskynnys.

Jotta tilannekuvaa voitaisiin hyödyntää laajemmin perushankkeissa, olisi tarpeen kehittää vakiomuotoisia tilannekuvamalleja ja niitä tukevia järjestelmiä. Lisäksi olisi suositeltavaa pilotoida tilannekuvan käyttöä pienemmissä infrahankkeissa ja edistää toimintakulttuuria, jossa ajantasainen tieto on keskeisessä roolissa hankkeen hallinnassa.

Situational awareness is a crucial tool in project management, as it provides a real-time, visualised overview of a project's progress, the status of different components, and their interdependencies. While situational awareness is commonly used in large and complex infrastructure projects, its application in smaller-scale projects has been limited.

This study was commissioned by AFRY Finland Oy and aimed to define the key criteria for constructing situational awareness and evaluate its benefits in basic infrastructure projects. Additionally, the aim was to explore the challenges associated with its implementation and ways to overcome them.

The thesis utilised research materials, articles, publications, and local project experiences related to situational awareness. These sources were analysed to assess the applicability of existing situational awareness systems to smaller-scale projects.

The findings indicated that the main benefits of situational awareness lay in improved information management, enhanced communication, and better decision-making. Key criteria for effective situational awareness include data accuracy, visualisation, and accessibility for different stakeholders. In basic infrastructure projects, the widespread adoption of situational awareness is hindered by limited resources, scalability challenges of technical solutions, and resistance to changes in established practices.

To facilitate the broader adoption of situational awareness in basic infrastructure projects, standardised situational awareness models and supporting systems should be developed. Additionally, pilot implementations in smaller projects are recommended to foster a project management culture that actively utilizes real-time data.