Ruohovartisten kasvien mekaaninen kuidutus
Ollinen, Sasu (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504146423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504146423
Tiivistelmä
Kuitupohjaisten raaka-aineiden kysyntä nykyajan teollisuuden eri toimialoilla on kasvanut merkittävästi esimerkiksi SUP-direktiivin myötä, joka on asettanut muovin käytölle rajoituksia EU-maissa. Tämän seurauksena myös ruohovartisten kasvien käyttö teollisuudessa on länsimaissa yleistynyt. Yksi tällainen kasvi on sokeriruoko. Sokeriruo’on jatkojalostusprosessissa sivuvirtana syntyvää kuitupitoista materiaali kutsutaan bagassiksi, jota käytetään esimerkiksi paperin valmistukseen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Megatrexin valmistaman Atrex-jauhinlaitteen soveltuvuutta bagassin kuidutukseen. Prosessimuuttujana toimi roottorien kierrosnopeuden muutokset, jotka muodostivat neljä eri näytepistettä, jotka olivat 800 rpm, 1200 rpm, 1600 rpm ja 2000 rpm. Näille näytepisteille suoritettiin kokeellisessa osuudessa esitestit, joihin kuului testiarkkien teko sekä tikkujen seulonta. Tämän lisäksi näytepisteitä tutkittiin kuitutasolla. Tätä varten näytteet kuidutettiin täydellisesti kemiallisen maserointireaktion avulla. Tällä tavoin voitiin analysoida Atrex-laitteen vaikutusta bagassin kuitujen dimensioihin mikroskooppikuvien ja kuituanalyysin avulla. Standardin mukainen testiarkkien teko ei onnistunut tikkujen liiallisen määrän takia, joten näytteet päätettiin imusuodattaa visuaalista tarkastelua varten. 2000 rpm:n näytteessä oli ainoastaan alle 5 mm:n tikkuja ja hienoaineksen määrä oli kasvanut selkeästi 800 rpm:n näytteeseen verrattuna. Somerville-seulan avulla tuotettu tikkujen seulonta osoitti, että 800 rpm:n näytteestä noin 60 % on tikkuja, kun taas 2000 rpm:n näytepisteessä tikkujen osuus oli 50 %. Moderoitujen näytepisteiden kuituanalyysissä huomattiin pituuspainotetun arvon olevan noin 1 mm:ä, mutta 2000 rpm:n näytteessä tapahtui porrasmainen alenema kuidunpituudessa 0,92 mm:iin. Sama oli havaittavissa myös seulonnan tuloksissa.
Roottorin kierrosnopeuden muutokset vaikuttivat näytteiden kuituuntumisasteeseen, mutta porrasmainen aleneminen kuidun pituudessa ja tikkujen määrässä tapahtui vasta 2000 rpm:n kohdalla. Läpäisykertojen lisääminen alensi jatkotutkimuksessa tikkujen määrää lähes puolella. Läpäisykertojen lisäys kasvattaa kuitenkin energiankulutusta, mikä on tärkeä seikka prosessin kannattavuutta tarkasteltaessa. Prosessissa kuituuntumisastetta voisi nostaa läpäisykertojen lisäämisen ohella esimerkiksi lämmön avulla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Megatrexin valmistaman Atrex-jauhinlaitteen soveltuvuutta bagassin kuidutukseen. Prosessimuuttujana toimi roottorien kierrosnopeuden muutokset, jotka muodostivat neljä eri näytepistettä, jotka olivat 800 rpm, 1200 rpm, 1600 rpm ja 2000 rpm. Näille näytepisteille suoritettiin kokeellisessa osuudessa esitestit, joihin kuului testiarkkien teko sekä tikkujen seulonta. Tämän lisäksi näytepisteitä tutkittiin kuitutasolla. Tätä varten näytteet kuidutettiin täydellisesti kemiallisen maserointireaktion avulla. Tällä tavoin voitiin analysoida Atrex-laitteen vaikutusta bagassin kuitujen dimensioihin mikroskooppikuvien ja kuituanalyysin avulla. Standardin mukainen testiarkkien teko ei onnistunut tikkujen liiallisen määrän takia, joten näytteet päätettiin imusuodattaa visuaalista tarkastelua varten. 2000 rpm:n näytteessä oli ainoastaan alle 5 mm:n tikkuja ja hienoaineksen määrä oli kasvanut selkeästi 800 rpm:n näytteeseen verrattuna. Somerville-seulan avulla tuotettu tikkujen seulonta osoitti, että 800 rpm:n näytteestä noin 60 % on tikkuja, kun taas 2000 rpm:n näytepisteessä tikkujen osuus oli 50 %. Moderoitujen näytepisteiden kuituanalyysissä huomattiin pituuspainotetun arvon olevan noin 1 mm:ä, mutta 2000 rpm:n näytteessä tapahtui porrasmainen alenema kuidunpituudessa 0,92 mm:iin. Sama oli havaittavissa myös seulonnan tuloksissa.
Roottorin kierrosnopeuden muutokset vaikuttivat näytteiden kuituuntumisasteeseen, mutta porrasmainen aleneminen kuidun pituudessa ja tikkujen määrässä tapahtui vasta 2000 rpm:n kohdalla. Läpäisykertojen lisääminen alensi jatkotutkimuksessa tikkujen määrää lähes puolella. Läpäisykertojen lisäys kasvattaa kuitenkin energiankulutusta, mikä on tärkeä seikka prosessin kannattavuutta tarkasteltaessa. Prosessissa kuituuntumisastetta voisi nostaa läpäisykertojen lisäämisen ohella esimerkiksi lämmön avulla.
