Maaperän pika-analyysimittareiden ja viljavuusanalyysin vertailu viljelijänäkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, saadaanko maaperän pika-analyysimittareilla viljelijöille säästöjä ja muita mahdollisia etuja viljavuusanalyysiin verrattuna. Maaperän tutkiminen on tärkeä aihe, jossa tutkimustavat ja analyysimenetelmät kehittyvät jatkuvasti. Maaperä koostuu fysikaalisista, biologisista ja kemiallisista tekijöistä. Kemialliseen viljavuuteen vaikuttavat ravinteet, maan happamuus sekä suolapitoisuus. Tutkimuksessa käytettävät pika-analyysimittarit antavat tulokset juuri näille kemiallisille tekijöille. Horiba LAQUAtwin -pika-analyysimittareista tutkimuksessamme oli käytössä johtoluku-, kalsium- sekä kaliummittari. Maan happamuuden mittaamiseen käytössämme oli Sentron pH mittari.

Maanäytteet mittauksia varten otimme viljavuusanalyysin kanssa samanaikaisesti ja niiden antamia tuloksia vertailimme keskenään. Lisäksi yhtenä tutkimuksen aineistona haastattelimme sähköpostin kautta viittä maatalousalalla työskentelevää henkilöä, joilla tiesimme olevan kokemusta viljavuusanalyysistä sekä Horiba LAQUAtwin -mittareista. Tutkimuksen alussa oli tarkoitus haastatella viljelijöitä ja heidän käyttökokemuksiaan mittareista, mutta tutkimuksen edetessä huomasimme, että Horiba LAQUAtwin -mittarit ovat vielä Suomessa niin vieraita, ettei käyttökokemuksia viljelijöillä ole tarpeisiimme nähden tarpeeksi kertynyt. Haastatteluissa analyysimenetelmien tärkeimpinä ominaisuuksina nousi hinta, laatu, saatavuus, helppous sekä nopeus. Näitä ominaisuuksia käytimme vertaillessa pika-analyysimittareita ja viljavuusanalyysiä keskenään.

Tutkimustulosten perusteella analyysimenetelmiä ei voida verrata keskenään. Pika analyysimittareilla saadaan suuntaa antavia ja keskenään luotettavia tuloksia, joita voidaan hyödyntää viljelytoimenpiteiden päätösten tukena, täydentämään viljavuusanalyysin tuloksia. Viljavuusanalyysi on ympäristötuen saamisen edellytys, eikä sitä voida korvata pika-analyysimittareilla. Aineiston mukaan mittareita kuitenkin arvostetaan niiden eri ominaisuuksien takia ja niillä myös koetaan olevan tulevaisuudessa käyttöä viljelytoimenpiteitä koskevien päätöstenteon tukena.