Raskausdiabeteksen digihoitopolku Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen neuvoloissa : GDM-hoitajien ja asiakkaiden kokemuksia
Boström, Laura (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504156641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504156641
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön taustalla oli tarve yhdenmukaistaa palveluita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ja se oli osa projektia, jonka tavoitteena oli raskausdiabeteksen digihoitopolun käytön laajentaminen kaikkiin alueen kuntiin. Digihoitopolun käytön jatkosuunnittelua varten toteutettiin kyselytutkimus sekä GDM (Gestational Diabetes Mellitus) -hoitajille että raskausdiabetes diagnoosin saaneille asiakkaille, joilla oli käytössä Terveyskylän raskausdiabeteksen digihoitopolku.
Kyselytutkimus toteutettiin kvalitatiivisen metodin mukaan sähköisesti Webropol-kyselynä. Kyselyyn vastasi 15 ammattilaista eli 56 % alueen kaikista GDM-hoitajista. Asiakkaita kyselyyn vastasi 58. Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että suurin osa vastanneista suhtautui erittäin positiivisesti digihoitopolun käyttöön. Suurimpina hyötyinä molemmat kohderyhmät nimesivät polun merkityksen tietolähteenä sekä sen mahdollisuuden parantaa ammattilaisen ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta. Lisäksi polulta saatu henkilökohtainen tuki korostui asiakkaiden vastauksissa. Suurimmat haasteet vaihtelivat kohderyhmien välillä; ammattilaisilla korostui tekniset haasteet, kun taas asiakkailla näyttäytyi polun käytettävyyden haasteet, kuten sokeriarvojen ilmoittamisen kömpelyys. Kaiken kaikkiaan molempien kohderyhmien tuloksista voidaan päätellä, että digihoitopolkua arvostetaan perinteisten vastaanottokäyntien täydentäjänä, ei korvaajana.
Kyselytutkimus toteutettiin kvalitatiivisen metodin mukaan sähköisesti Webropol-kyselynä. Kyselyyn vastasi 15 ammattilaista eli 56 % alueen kaikista GDM-hoitajista. Asiakkaita kyselyyn vastasi 58. Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että suurin osa vastanneista suhtautui erittäin positiivisesti digihoitopolun käyttöön. Suurimpina hyötyinä molemmat kohderyhmät nimesivät polun merkityksen tietolähteenä sekä sen mahdollisuuden parantaa ammattilaisen ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta. Lisäksi polulta saatu henkilökohtainen tuki korostui asiakkaiden vastauksissa. Suurimmat haasteet vaihtelivat kohderyhmien välillä; ammattilaisilla korostui tekniset haasteet, kun taas asiakkailla näyttäytyi polun käytettävyyden haasteet, kuten sokeriarvojen ilmoittamisen kömpelyys. Kaiken kaikkiaan molempien kohderyhmien tuloksista voidaan päätellä, että digihoitopolkua arvostetaan perinteisten vastaanottokäyntien täydentäjänä, ei korvaajana.