YSE 1998 sopimusehtojen ja allianssimallin yleisten sopimusehtojen vertailu : urakkamuodon valintaan vaikuttavien kriteerien näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998) ja allianssimallin yleisiä sopimusehtoja (RT 103199) rakennusprojektien urakkamuodon valinnan näkökulmasta. Työssä tarkasteltiin sopimusmallien keskeisiä eroja ja yhtäläisyyksiä erityisesti riskienhallinnan, vastuunjaon, kustannusten hallinnan, aikataulun joustavuuden, laadun sekä sopimussuhteiden hallinnan osalta.

Tutkimuksessa havaittiin, että YSE 1998 - sopimusehdot soveltuvat parhaiten perinteisiin ja selkeästi määriteltyihin hankkeisiin, joissa tilaaja haluaa minimoida omat riskinsä ja siirtää ne urakoitsijalle. Malli tarjoaa selkeän vastuunjaon ja ennustettavat kustannukset, mutta sen jäykkyys saattaa rajoittaa projektin joustavuutta ja kykyä sopeutua muutoksiin.

Allianssimalli puolestaan soveltuu monimutkaisiin ja riskialttiisiin hankkeisiin, joissa yhteistyö ja yhteiset tavoitteet ovat keskiössä. Se mahdollistaa joustavan riskien ja vastuiden jaon osapuolten kesken sekä kannustaa innovatiivisiin ratkaisuihin ja kustannusten optimointiin. Mallin haasteena on korkea yhteistyökyvyn vaatimus ja epävarmuus lopullisista kustannuksista.

Tutkimuksen tuloksena muodostettiin kriteeristö, joka selkeyttää ja tiivistää valitsemaan tarkoituksenmukaisimman sopimusmallin hankkeen vaatimusten mukaisesti. Työn johtopäätöksenä esitettiin suosituksia sopimusmallien valintaan kriteeristön pohjalta, mikä tukee strategista päätöksentekoa rakennushankkeissa ja auttaa valitsemaan hankkeen tavoitteisiin parhaiten sopivan sopimusmallin.

The objective of this thesis was to compare the General Conditions for Building Contracts (YSE 1998) and the General Terms of the Alliance Model (RT 103199) from the perspective of selecting the appropriate contract type for construction projects. The study examined the key differences and similarities between these contract models, particularly in terms of risk management, responsibility allocation, cost control, schedule flexibility, quality, and contract relationship management.

The study found that the YSE 1998 contract terms are best suited for traditional and clearly defined projects where the client aims to minimize their own risks and transfer them to the contractor. This model provides clear responsibility allocation and predictable costs, but its rigidity may limit the project's flexibility and ability to adapt to changes.

On the other hand, the alliance model is more suitable for complex and high-risk projects where collaboration and shared objectives are central. It allows for a flexible distribution of risks and responsibilities among the parties and encourages innovative solutions and cost optimization. However, the challenges of this model include a high requirement for cooperation and uncertainty regarding the final costs.

As a result of the study, a set of criteria was developed to clarify and streamline the selection of the most appropriate contract model based on the project's requirements. The conclusions of the study provided recommendations for selecting contract models based on the criteria, supporting strategic decision-making in construction projects and aiding in the selection of the contract model that best aligns with the project's objectives. This translation was made using artificial intelligence (OpenAI).