Työhyvinvointi hoitajavetoisessa päivystyksessä : kuormittavuuden hallinta ja työssä jaksaminen
Fomin, Susanna (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504166786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504166786
Tiivistelmä
Hoitajavetoinen päivystys on Suomessa yleistynyt toimintamalli, jossa sairaanhoitajien rooli korostuu erityisesti hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa. Tämä laajentunut vastuu edellyttää hoitajilta erikoisosaamista, päätöksentekokykyä ja kykyä moniammatilliseen yhteistyöhön. Samalla työn kuormittavuus on kasvanut, mikä heikentää hoitajien työhyvinvointia ja jaksamista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella määrällisen kyselytutkimuksen avulla hoitajavetoisen päivystyksen vaikutuksia sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Tutkimukseen osallistui n=19 sairaanhoitajaa kolmelta Varsinais-Suomen avoterveydenhuollon päivystysasemalta. Kyselyn avulla selvitettiin hoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista, kuormitustekijöistä ja heidän esittämiään kehitysehdotuksia. Tulokset osoittivat, että kiire, henkilöstövaje ja moniammatillisen yhteistyön haasteet ovat merkittäviä kuormitustekijöitä. Työyhteisön ja esihenkilön tuki, hyvin suunniteltu työaikasuunnittelu ja työssä kehittymistä tukevat koulutukset nähtiin keskeisinä tekijöinä työhyvinvoinnin edistämisessä. Konkreettisina kehitysehdotuksina esitettiin muun muassa säännölliset työnohjaus- ja koulutusmahdollisuudet sekä työntekijöiden osallistaminen työolojen kehittämiseen. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että hoitajavetoisen päivystyksen työhyvinvoinnin parantaminen edellyttää kokonaisvaltaisia ja yksilöllisiä ratkaisuja.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella määrällisen kyselytutkimuksen avulla hoitajavetoisen päivystyksen vaikutuksia sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Tutkimukseen osallistui n=19 sairaanhoitajaa kolmelta Varsinais-Suomen avoterveydenhuollon päivystysasemalta. Kyselyn avulla selvitettiin hoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista, kuormitustekijöistä ja heidän esittämiään kehitysehdotuksia. Tulokset osoittivat, että kiire, henkilöstövaje ja moniammatillisen yhteistyön haasteet ovat merkittäviä kuormitustekijöitä. Työyhteisön ja esihenkilön tuki, hyvin suunniteltu työaikasuunnittelu ja työssä kehittymistä tukevat koulutukset nähtiin keskeisinä tekijöinä työhyvinvoinnin edistämisessä. Konkreettisina kehitysehdotuksina esitettiin muun muassa säännölliset työnohjaus- ja koulutusmahdollisuudet sekä työntekijöiden osallistaminen työolojen kehittämiseen. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että hoitajavetoisen päivystyksen työhyvinvoinnin parantaminen edellyttää kokonaisvaltaisia ja yksilöllisiä ratkaisuja.