Lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtaminen hyvinvointialueella
Mulari, Kauro (2025)
Mulari, Kauro
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504176857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504176857
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtamista. Työn tavoitteena on parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä hoidon ja palveluiden laatua. Lisäksi tutkitulla tiedolla on mahdollista käynnistää positiivinen kierre osaamisen johtamiskulttuuriin läpi organisaatiotasojen. Tutkimukseen haastateltiin 11 Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tulosaluejohtajaa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää kokemusnäkökulmalla.
Teknologiaosaamisen johtaminen on yhä keskeisemmässä roolissa sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla, jossa lääkinnällisten laitteiden käyttö hoitotapahtumissa lisääntyy. Lisäksi paine tehostaa toimintaa taloudellisesta ja laadullisesta näkökulmasta nopeuttaa alan teknologisoitumista. Lääkinnällisten laitteiden määritelmä on hyvin laaja sisältäen muun muassa instrumentit, laitteistot, välineet ja ohjelmistot. Hyvinvointialue tuottaa hyvin monenlaisia palveluita usealla eri toimialueella. Näiden kaikkien on tunnistettava omat erityispiirteensä lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtamisessa ja kyettävä vastaamaan lääkinnällisen laitteiden määritelmän alaisten laitteiden asetusten ja lakien vaatimuksiin. Laki lääkinnällisistä laitteista velvoittaa ammattimaisen käyttäjän todentamaan lääkinnällisten laitteiden laiteosaamisen. Hyvinvointialueen toiminnot ovat hyvin monitahoisia. Laitteita käytetään monenlaisissa ympäristöissä ja resurssit ja taloudellinen tilanne asettavat omat haasteensa osaamisen hallinnan kehittämiselle. Ammattimaisella osaamisen johtamisella on mahdollisuus nostaa vaikeassakin tilanteessa organisaation kyvykkyyttä ja saada aikaan innostusta, joka alkaa ruokkimaan itse itseään.
Tutkimus osoittaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen arvojen sopivan hyvin lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtamiseen. Tuloksissa esitetään tutkimuksen kohteena olleiden toimialojen tulosaluejohtajien osaamisen johtamisen numeerinen arvo ja palkitsemisen hyödyntämättömät mahdollisuudet. Kehittämisehdotuksina tuodaan esille organisaation kulttuurianalyysin tekeminen, yksiköiden lähijohtajille suunnattu osaamisen johtamisen tutkimus ja koulutuksien vaikuttavuuden selvittäminen. Organisaation johtajat tarvitsevat systemaattista tukea hyvinvointialueelta määrittämään tehtävissä tarvittavan osaamisen tason, laatimaan perehdytysohjelmat ja kouluttamaan henkilökuntaa.
Teknologiaosaamisen johtaminen on yhä keskeisemmässä roolissa sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla, jossa lääkinnällisten laitteiden käyttö hoitotapahtumissa lisääntyy. Lisäksi paine tehostaa toimintaa taloudellisesta ja laadullisesta näkökulmasta nopeuttaa alan teknologisoitumista. Lääkinnällisten laitteiden määritelmä on hyvin laaja sisältäen muun muassa instrumentit, laitteistot, välineet ja ohjelmistot. Hyvinvointialue tuottaa hyvin monenlaisia palveluita usealla eri toimialueella. Näiden kaikkien on tunnistettava omat erityispiirteensä lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtamisessa ja kyettävä vastaamaan lääkinnällisen laitteiden määritelmän alaisten laitteiden asetusten ja lakien vaatimuksiin. Laki lääkinnällisistä laitteista velvoittaa ammattimaisen käyttäjän todentamaan lääkinnällisten laitteiden laiteosaamisen. Hyvinvointialueen toiminnot ovat hyvin monitahoisia. Laitteita käytetään monenlaisissa ympäristöissä ja resurssit ja taloudellinen tilanne asettavat omat haasteensa osaamisen hallinnan kehittämiselle. Ammattimaisella osaamisen johtamisella on mahdollisuus nostaa vaikeassakin tilanteessa organisaation kyvykkyyttä ja saada aikaan innostusta, joka alkaa ruokkimaan itse itseään.
Tutkimus osoittaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen arvojen sopivan hyvin lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtamiseen. Tuloksissa esitetään tutkimuksen kohteena olleiden toimialojen tulosaluejohtajien osaamisen johtamisen numeerinen arvo ja palkitsemisen hyödyntämättömät mahdollisuudet. Kehittämisehdotuksina tuodaan esille organisaation kulttuurianalyysin tekeminen, yksiköiden lähijohtajille suunnattu osaamisen johtamisen tutkimus ja koulutuksien vaikuttavuuden selvittäminen. Organisaation johtajat tarvitsevat systemaattista tukea hyvinvointialueelta määrittämään tehtävissä tarvittavan osaamisen tason, laatimaan perehdytysohjelmat ja kouluttamaan henkilökuntaa.