Ra(i)kas päiväkotimme
Lindberg, Kai (2025)
Lindberg, Kai
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504186967
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504186967
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin neljän Helsingissä sijaitsevan päiväkodin sisäilman laatua, jossa päiväkoteihin asennetuista sisäilmasensoreista ja yhdestä ulos asennetusta ilmanlaatusensorista oli käytettävissä dataa kahden mittausjakson ajalta. Opinnäytetyö on osa Business Finlandin rahoittamaa E3 Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions yhteisinnovaatoprojektia, jossa tutkittiin myös sisäilman laadun korrelointia lasten sairastelun muutoksiin mittaustulosten suhteen.
Päiväkodeittain tiloihin oli asennettu ilmanpuhdistimia, mikä antoi mahdollisuuden verrata sisäilman hiukkaspitoisuuksia päiväkodeittain ilmanpuhdistinten ollessa päällä tai sammutettuna ja sisäilman hiukkaspitoisuuksien riippuvuutta ulkoilman vastaavista pitoisuuksista.
Sisäilman selitettävää PM2.5-pitoisuutta tutkittiin OLS-regressioanalyysillä, jonka antamien tulosten johdosta tehtiin myös kovarianssianalyysit. Riippumattomina muuttujina olivat ulkoilman PM2.5-pitoisuus ja ilmanpuhdistimen olo päällä tai sammutettuna. Työssä analysoitiin myös päiväkodeittain PM2.5 ja PM10 -muuttujien I/O-suhteet, eli kuinka paljon ulkoilman PM2.5 ja PM10 -hiukkaspitoisuudet vaikuttavat sisäilman vastaaviin pitoisuuksiin.
Tuloksina esitellään ulkoilman ja sisäilman hiukkaspitoisuuksien aikasarjakuvaajat ja diurnalit. Ulkoilman ja ilmanpuhdistimien vaikutus sisäilman PM2.5-hiukkaspitoisuuksiin on esitetty I/O-suhteiden boxplot-kuvaajina ja OLS- ja ANCOVA -analyysejä käyttäen on arvioitu riippumattomien muuttujien erillis- ja yhteisvaikutuksen selittäviä tekijöitä sisäilmapitoisuuksien muutoksiin.
Tuloksia verrattiin alan standardeihin ja taulukoihin. Tulosten perusteella päiväkotien partikkelipitoisuudet pysyttelevät hyvinkin voimassa olevien raja-arvojen sisällä. Ulkoilman PM -pitoisuuksien ja ilmanpuhdistinten vaikutusten samanaikaisuudesta saatiin päiväkodeittain toisistaan poikkeavia vaikuttavuusarvioita. Hiilidioksiditasot puolestaan vaihtelivat jossakin määrin aikasarjojen ja diurnalien perusteella, joka teema sinänsä oli lisänä varsinaiseen partikkelien mittausarvojen tutkimukseen.
Päiväkodeittain tiloihin oli asennettu ilmanpuhdistimia, mikä antoi mahdollisuuden verrata sisäilman hiukkaspitoisuuksia päiväkodeittain ilmanpuhdistinten ollessa päällä tai sammutettuna ja sisäilman hiukkaspitoisuuksien riippuvuutta ulkoilman vastaavista pitoisuuksista.
Sisäilman selitettävää PM2.5-pitoisuutta tutkittiin OLS-regressioanalyysillä, jonka antamien tulosten johdosta tehtiin myös kovarianssianalyysit. Riippumattomina muuttujina olivat ulkoilman PM2.5-pitoisuus ja ilmanpuhdistimen olo päällä tai sammutettuna. Työssä analysoitiin myös päiväkodeittain PM2.5 ja PM10 -muuttujien I/O-suhteet, eli kuinka paljon ulkoilman PM2.5 ja PM10 -hiukkaspitoisuudet vaikuttavat sisäilman vastaaviin pitoisuuksiin.
Tuloksina esitellään ulkoilman ja sisäilman hiukkaspitoisuuksien aikasarjakuvaajat ja diurnalit. Ulkoilman ja ilmanpuhdistimien vaikutus sisäilman PM2.5-hiukkaspitoisuuksiin on esitetty I/O-suhteiden boxplot-kuvaajina ja OLS- ja ANCOVA -analyysejä käyttäen on arvioitu riippumattomien muuttujien erillis- ja yhteisvaikutuksen selittäviä tekijöitä sisäilmapitoisuuksien muutoksiin.
Tuloksia verrattiin alan standardeihin ja taulukoihin. Tulosten perusteella päiväkotien partikkelipitoisuudet pysyttelevät hyvinkin voimassa olevien raja-arvojen sisällä. Ulkoilman PM -pitoisuuksien ja ilmanpuhdistinten vaikutusten samanaikaisuudesta saatiin päiväkodeittain toisistaan poikkeavia vaikuttavuusarvioita. Hiilidioksiditasot puolestaan vaihtelivat jossakin määrin aikasarjojen ja diurnalien perusteella, joka teema sinänsä oli lisänä varsinaiseen partikkelien mittausarvojen tutkimukseen.