Dialogi hoitotyön esihenkilöiden työmenetelmänä työyhteisön ristiriitatilanteissa

Abstract

Työyhteisöjen ristiriitatilanteet ovat yleisiä hoitotyössä ja siksi niiden tehokas käsittely on keskeistä sekä työn sujuvuuden että henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Esihenkilöiden rooli näiden tilanteiden hallinnassa on merkittävä. Jatkuvasti muuttuva työympäristö, toimintatavat ja tulevaisuus velvoittavat johtajia aktiivisesti kehittämään itseään johtajina sekä johtamista. Aihe on ajankohtainen, sillä terveydenhuoltoalan jatkuvat muutokset, resurssipaineet ja kasvavat vaatimukset lisäävät ristiriitatilanteiden riskiä, mikä korostaa esihenkilöiden vuorovaikutustaitojen merkitystä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten dialogia hyödynnetään hoitotyön esihenkilöiden työmenetelmänä ristiriita tai konflikti tilanteissa työyhteisössä. Tavoitteena oli koota yhteen olemassa olevien tutkimusten tulokset ja tarkastella niistä koostettua synteesiä dialogin vaikutuksista ristiriitatilanteissa esihenkilön näkökulmasta.

Opinnäytetyö toteutettiin systemoituna kirjallisuuskatsauksena, joka koostui 12 tutkimuksesta. Tiedonhaku suoritettiin systemaattisesti, käyttäen CINAHL Ultimate, Proquest ja Google Scholar tietokantoja. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.

Tutkimustulokset osoittivat, että dialogilla on paljon monipuolisia positiivisia vaikutuksia työyhteisön ristiriita-tilanteisiin ja sen hyödyntäminen voi vahvistaa esihenkilöiden itsetuntoa ja ammatillista osaamista. Tulosten mukaan dialogin merkittävin positiivinen vaikutus liittyi työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Dialogin hyödyt ulottuvat työyhteisön yksilötasolta aina koko organisaation tasolle asti.

Tutkimustulosten avulla esihenkilöt saavat tietoa dialogin hyödyistä ja sen käytännön soveltamisesta. Tutkimustulokset tarjoavat esihenkilöille konkreettisia keinoja vuorovaikutuksen laadun parantamiseen, sillä vuorovaikutustaidot ovat yksi esihenkilöiden tärkeimmistä osa-alueista. Lisäksi tulokset voivat toimia työkaluna sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavissa toimenpiteissä työyhteisön ristiriitatilanteissa.

Conflicts in work communities are common in nursing, and their effective management is essential for both workflow efficiency and staff well-being. The role of supervisors in handling these situations is significant. The constantly changing work environment, operational methods, and future challenges require leaders to active-ly develop themselves as supervisors and improve leadership practices. This topic is particularly relevant, as ongoing changes in the healthcare sector, resource constraints, and increasing demands elevate the risk of workplace conflicts, emphasizing the importance of supervisors' communication skills.

The purpose of this thesis was to examine how dialogue is utilized as a work method for nursing supervisors in managing workplace conflicts. The objective was to compile existing research findings and analyze a synthe-sized overview of the effects of dialogue on conflict situations from the supervisors' perspective.

The thesis was conducted as a systematic literature review comprising 12 studies. The data collection was carried out systematically using the CINAHL Ultimate, ProQuest, and Google Scholar databases. The collected data was analyzed using content analysis.

The research findings indicated that dialogue has a variety of positive effects on workplace conflict situations, and its utilization can strengthen supervisors' self-esteem and professional competence. According to the results, the most significant positive impact of dialogue was related to the development of the work commu-nity's operations. The benefits of dialogue extend from the individual level within the work community to the organizational level.

The findings provide supervisors with knowledge about the advantages and practical applications of dialogue. Additionally, the results offer concrete methods for improving communication quality, as communication skills are among the most essential competencies for supervisors. Furthermore, the findings can serve as a tool for both preventive and corrective measures in workplace conflict situations.