Henkilöstöön kohdistuvien riskien hallinnan kehittäminen Panssarisektorin kenttätesteissä

Abstract

Panssarisektorin kenttätestit ovat tärkeä osa Puolustusvoimien panssariaselajin tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä uusien järjestelmien hankintaprosessia. Kenttätestien tavoitteena on arvioida panssarivaunuihin liittyvien järjestelmien suorituskykyä, toimivuutta ja käyttöturvallisuutta niille tyypillisissä olosuhteissa. Testaustoimintaan sisältyy muun muassa ammuntoja sekä ajoneuvojen ja niiden osajärjestelmien käyttöä maastossa. Testeissä esiintyvät henkilöstöön kohdistuvat riskit voivat realisoituessaan johtaa vakaviin seurauksiin, pahimmillaan jopa kuolemaan. Tästä syystä henkilöstön turvallisuuden varmistaminen on tärkeä ja keskeinen osa kenttätestauksen onnistumista.

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa Panssarisektorin kenttätestauksen keskeisimmät henkilöstöön kohdistuvat riskit ja niiden aiheuttajat sekä kehittää riskienhallintaa. Tutkimus pyrki luomaan selkeyttä Panssarisektorin riskienhallintakäytäntöihin, joita ei aiemmin ole kattavasti analysoitu. Tutkimuksessa toteutettiin kysely, joka kohdistettiin Panssarisektorin kenttätestaukseen osallistuneille henkilöille. Kyselyn avulla kartoitettiin henkilöstön kokemuksia testeissä ilmenevistä riskeistä. Tulosten mukaan merkittävimmät riskit liittyivät liikkuvien osien, kuten ajoneuvojen ja niiden järjestelmien, aiheuttamiin vaaratilanteisiin sekä inhimillisiin tekijöihin, kuten väärinymmärryksiin tai huolimattomuuteen.

Riskienhallinnan kehittämistä arvioitiin vertaamalla Panssarisektorin kenttätestauksen nykyisiä turvallisuuskäytäntöjä kansainvälisiin standardeihin SFS-ISO 31000:2018 (Riskienhallinta – Ohjeet), SFS-EN IEC 31010:2019 (Riskien arviointimenetelmät) ja SFS-EN ISO 45001:2023 (Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät). Teoreettisina viitekehyksinä hyödynnettiin korkean luotettavuuden teoriaa, reikäjuustoteoriaa ja normaalia onnettomuusteoriaa, jotka tarjosivat pohjan riskienhallinnan analysoinnille ja riskienhallintasuositusten laatimiselle.

Tutkimus rajattiin henkilöstöön kohdistuvien riskien tunnistamiseen ja hallintaan Panssarisektorin kenttätestauksessa. Tutkimus ei käsitellyt muita Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoimintoja, teknisten järjestelmien yksityiskohtaista riskianalyysia tai puolustusliitto Naton vaikutuksia riskienhallintakäytänteisiin, sillä nämä aiheet ylittivät tutkimuksen laajuuden.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Panssarisektorin kenttätestauksen riskienhallinta on hyvällä tasolla, mutta sitä voidaan parantaa ottamalla käyttöön systemaattinen riskien arviointi ja ennakoivat käytännöt. Keskeisiksi kehityskohteiksi nousivat viestinnän tehostaminen, kenttätestien riskienkartoituksen painottaminen sekä riittävien kokonaisresurssien – kuten ajan, rahoituksen, henkilöstön ja välineiden – varaaminen testausprosessiin. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan vähentää testihenkilöstöön kohdistuvia riskejä, parantaa testaustoiminnan turvallisuutta ja lisätä testauksen luotettavuutta.

Riskienhallinnan kehittäminen ei ainoastaan paranna testihenkilöstön turvallisuutta, vaan vahvistaa myös organisaation mainetta ja toimintakykyä. Hyvin suunniteltu ja toteutettu riskienhallinta tukee organisaation yleistä turvallisuuskulttuuria ja luo pohjan jatkuvalle kehitykselle. Jatkotutkimuksissa on syytä laajentaa henkilöstöön kohdistuvien riskien hallinnan ja riskikartoituksen tutkimusta koskemaan Maavoimien tutkimuskeskuksen Tutkimus- ja kehittämisosaston muita sektoreita. Lisäksi olisi syytä tarkastella syvemmin teknisten ja inhimillisten riskitekijöiden välistä vuorovaikutusta.