Taide lasten kehityksen tukena : taiteen ideapankki varhaiskasvattajille
Mäki-Turkia, Nonna-Nina (2025)
Mäki-Turkia, Nonna-Nina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504227123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504227123
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkoituksena oli löytää keskeiset lasten luovaa toimintaa tukevat menetelmät ja työtavat. Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös taiteen merkitystä lasten kehityksessä sekä pedagogisia vaihtoehtoja etsien uusia toimintamuotoja lasten luovan ilmaisun mahdollistamiseen. Tavoitteena oli nostaa esille ja tietoisuuteen menetelmiä, jotka voivat edistää lasten hyvinvointia ja luovaa toimintaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Opinnäytetyössä esiteltiin monipuolisesti erilaisia luovan toiminnan toimintamalleja ja pedagogisia suuntauksia. Opinnäytetyön tekijän jo aiemmin luoma taiteen ideapankki, joka esitteli varhaiskasvatushenkilöstölle taiteen ja luovuuden eri ohjausmenetelmiä ja työtapoja, altistettiin opinnäytetyön toiminnalliseen osuuteen ja kyselytutkimukseen yhteistyössä Tampereen kaupungin varhaiskasvatusyksikön kanssa.
Opinnäytetyö sisälsi toiminnallisen osuuden, joka nojasi ideapankin luovan toiminnan malleihin käytännössä. Käytännön kokemus ideapankin toimivuudesta oli opinnäytetyön pyrkimys, sillä sen avulla ideapankin kehittäminen tulevaisuudessa entistäkin toimivammaksi kokonaisuudeksi mahdollistuu realistisesti. Ideapankin tavoitteena on edistää varhaiskasvattajien mahdollisuuksia toimia luovan toiminnan kehittäjinä ja mahdollistajina. Toiminnallisen osuuden jälkeen toteutetun kyselyn perusteella lasten jokapäiväinen luovan toiminnan lisääntyminen edisti yhteisöllistä hyvinvointia varhaiskasvatusympäristössä, lisäsi osallisuutta ja voimaannutti. Opinnäytetyössä hyödynnettiin tekijän kokemuksia varhaiskasvatuksessa, kuvataideterapeuttina ja kuvataiteilijana. Siinä konsultoitiin myös draaman ja taiteen ammattilaisia sekä hyödynnettiin varhaiskasvattajan ammattitaitoa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa esitettyjä tavoitteita.
Laadullinen kyselytutkimus toteutettiin alkuperäisen luovan toiminnan ideapankin pohjalta, joka oli tämän opinnäytetyön lähtökohta. Kyselyssä pyrittiin selvittämään varhaiskasvatuksen henkilökunnalta, hyötyivätkö he ideapankista luovan toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tämän lisäksi kysyttiin, miten ideapankki toimi, mitä ideoita he hyödynsivät ja mitä he vielä olisivat ideapankilta toivoneet. Tutkimus keräsi tietoa siitä, mitä kasvattajat kokivat tarvitsevansa luovan toiminnan ohjaukseen työssään ja miten ideapankki vastasi tarpeisiinsa lasten toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kehittämisen toiveet olivat käytännönläheisiä ja kertoivat siitä, mitä varhaiskasvatuksen työntekijät tarvitsivat toteuttaakseen laadukasta luovaa taiteellista toimintaa. Taiteen käsite sinällään oli jo monelle hämärän peitossa, sillä sen koettiin kuuluvan vain gallerioihin ja museoihin. Taiteen läsnäolo työssä ja tuominen arkeen oli oivalluksen takana. Tekijän on tarkoitus kehittää taiteen ideapankkia edelleen opinnäytetyössä saatujen tulosten pohjalta. Ideapankki jää varhaiskasvatusyksikön käyttöön kasvattajien luovan toiminnan ideoiden lähteeksi. This thesis focused on finding the key methods that support children's creative activity and development in early childhood education. The thesis also focused on the importance of art in children's development, and explored pedagogical alternatives in creativity, while looking for new forms of activity to enable children's creative expression. The purpose of the thesis was to highlight and raise awareness of ideas and methods that could promote children's well-being and creative activity in the early childhood education environment. The thesis presents a variety of different operating models and pedagogical trends in the field of creative activity. The art Idea Bank previously created by the thesis author, which introduced early childhood educators to different guidance and working methods for art and creativity, was exposed to the functional and survey parts of the thesis in collaboration with the early childhood education unit of Tampere city.
The thesis includes a functional part that relies on the Idea Bank’s creative activity models in practice. The thesis aims to gain experience in practice of the Idea Bank’s functionality, as it will enable the development of the Idea Bank into an even more functional entity in the future. The purpose of the thesis was to improve early childhood educators' opportunities to act as developers and enablers of creative activity. Based on the survey, the increase in children's everyday creative activity, along with ideas and possibilities, enabled communal well-being in the early childhood education environment and in addition increased inclusion and empowerment. Experience of the author in early childhood education, as an art therapist and a visual artist was used to compile the thesis. Drama and art professionals were also consulted, and the early childhood educator's professional skills and the goals of the early childhood education plan were utilized.
A qualitative survey was conducted based on the original creative activity Idea Bank, which was the basis for this thesis. The study and its survey aimed to find out from early childhood education staff whether they benefited from the Idea Bank in planning and implementing creative activities. In addition, they were asked how it worked, what ideas they used and what else they would have liked to see from the Idea Bank. The survey collected information about what educators felt they needed to guide creative activities in their work and how the Idea Bank offered answers to their needs in planning and implementing children's creative activities. The wishes for further development were practical and expressed what early childhood education employees needed to implement high-quality creative artistic activities. The concept of art itself was already obscure to many, as it was felt to belong only to galleries and museums. The presence of art at work and bringing it into everyday life was an unfamiliar concept for many but became familiar with the Idea Bank. The author intends to further develop the art Idea Bank based on the results obtained in the making of the thesis. The Idea Bank will remain in use at the early childhood education units as a source of ideas for educators' creative activities.
Opinnäytetyö sisälsi toiminnallisen osuuden, joka nojasi ideapankin luovan toiminnan malleihin käytännössä. Käytännön kokemus ideapankin toimivuudesta oli opinnäytetyön pyrkimys, sillä sen avulla ideapankin kehittäminen tulevaisuudessa entistäkin toimivammaksi kokonaisuudeksi mahdollistuu realistisesti. Ideapankin tavoitteena on edistää varhaiskasvattajien mahdollisuuksia toimia luovan toiminnan kehittäjinä ja mahdollistajina. Toiminnallisen osuuden jälkeen toteutetun kyselyn perusteella lasten jokapäiväinen luovan toiminnan lisääntyminen edisti yhteisöllistä hyvinvointia varhaiskasvatusympäristössä, lisäsi osallisuutta ja voimaannutti. Opinnäytetyössä hyödynnettiin tekijän kokemuksia varhaiskasvatuksessa, kuvataideterapeuttina ja kuvataiteilijana. Siinä konsultoitiin myös draaman ja taiteen ammattilaisia sekä hyödynnettiin varhaiskasvattajan ammattitaitoa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa esitettyjä tavoitteita.
Laadullinen kyselytutkimus toteutettiin alkuperäisen luovan toiminnan ideapankin pohjalta, joka oli tämän opinnäytetyön lähtökohta. Kyselyssä pyrittiin selvittämään varhaiskasvatuksen henkilökunnalta, hyötyivätkö he ideapankista luovan toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tämän lisäksi kysyttiin, miten ideapankki toimi, mitä ideoita he hyödynsivät ja mitä he vielä olisivat ideapankilta toivoneet. Tutkimus keräsi tietoa siitä, mitä kasvattajat kokivat tarvitsevansa luovan toiminnan ohjaukseen työssään ja miten ideapankki vastasi tarpeisiinsa lasten toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kehittämisen toiveet olivat käytännönläheisiä ja kertoivat siitä, mitä varhaiskasvatuksen työntekijät tarvitsivat toteuttaakseen laadukasta luovaa taiteellista toimintaa. Taiteen käsite sinällään oli jo monelle hämärän peitossa, sillä sen koettiin kuuluvan vain gallerioihin ja museoihin. Taiteen läsnäolo työssä ja tuominen arkeen oli oivalluksen takana. Tekijän on tarkoitus kehittää taiteen ideapankkia edelleen opinnäytetyössä saatujen tulosten pohjalta. Ideapankki jää varhaiskasvatusyksikön käyttöön kasvattajien luovan toiminnan ideoiden lähteeksi.
The thesis includes a functional part that relies on the Idea Bank’s creative activity models in practice. The thesis aims to gain experience in practice of the Idea Bank’s functionality, as it will enable the development of the Idea Bank into an even more functional entity in the future. The purpose of the thesis was to improve early childhood educators' opportunities to act as developers and enablers of creative activity. Based on the survey, the increase in children's everyday creative activity, along with ideas and possibilities, enabled communal well-being in the early childhood education environment and in addition increased inclusion and empowerment. Experience of the author in early childhood education, as an art therapist and a visual artist was used to compile the thesis. Drama and art professionals were also consulted, and the early childhood educator's professional skills and the goals of the early childhood education plan were utilized.
A qualitative survey was conducted based on the original creative activity Idea Bank, which was the basis for this thesis. The study and its survey aimed to find out from early childhood education staff whether they benefited from the Idea Bank in planning and implementing creative activities. In addition, they were asked how it worked, what ideas they used and what else they would have liked to see from the Idea Bank. The survey collected information about what educators felt they needed to guide creative activities in their work and how the Idea Bank offered answers to their needs in planning and implementing children's creative activities. The wishes for further development were practical and expressed what early childhood education employees needed to implement high-quality creative artistic activities. The concept of art itself was already obscure to many, as it was felt to belong only to galleries and museums. The presence of art at work and bringing it into everyday life was an unfamiliar concept for many but became familiar with the Idea Bank. The author intends to further develop the art Idea Bank based on the results obtained in the making of the thesis. The Idea Bank will remain in use at the early childhood education units as a source of ideas for educators' creative activities.