"Elämä jatkuu, koska sen on pakko." : lapsensa henkirikoksessa menettäneiden vanhempien kokemuksia sosiaalisten suhteiden muutoksista

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin muutoksia vanhempien merkityksellisissä sosiaalisissa suhteissa sen jälkeen, kun oma lapsi joutunut henkirikoksen uhriksi. Tarkoituksena oli avata sitä, millaisia muutoksia sosiaalisissa suhteissa mahdollisesti tapahtuu verrattuna tilanteeseen ennen henkirikosta. Tavoitteena oli, että opinnäytetyön tilaajana oleva Huoma - henkirikoksen uhrien läheiset ry voisi hyödyntää opinnäytetyössä saatua uutta tietoa työskentelyssään läheisten tukemiseksi. Opinnäytetyö on myös esillä Henkirikoksen uhrien läheiset ry:n sivuilla.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto hankittiin käyttäen anonyymia verkkokyselyä. Kyselyn linkki jaettiin Huoma ry:n uutiskirjeessä sekä järjestön Facebook-sivulla. Lisäksi sitä levitettiin muutamalla suurilevikkisellä sosiaalisen median alustalla, kuten Facebookin Naistenhuone-ryhmässä. Vastauksia saatiin viisi, ja työssä pohdittiinkin syitä vastausten vähäiselle määrälle sekä aiheen että valitun tutkimusmenetelmän näkökulmasta. Saatu aineisto teemoiteltiin. Yläteemoiksi muodostuivat ulkoiset muutokset ja sisäiset muutokset, joissa ulkoinen ja sisäinen kuvaa syitä muutoksiin. Ulkoisiin ryhmiteltiin esimerkiksi muiden ihmisten vaikeus suhtautua tapahtuneeseen ja tästä syystä katkenneet tai muuttuneet sosiaaliset suhteet sekä uusina merkityksellisinä suhteina ammattilaiset ja heiltä saatu tuki. Sisäisiin lukeutuivat esimerkiksi omien voimavarojen vähyys ylläpitää sosiaalisia suhteita sekä toisaalta sosiaaliset suhteet työyhteisössä, jonka koettiin ylläpitävän normaaleja rutiineja ja arkea.

Tutkimustulosten mukaan sosiaalisissa suhteissa tapahtuvat muutokset ovat moninaisia. Jokainen vastaaja kertoi kokeneensa useita erilaisia muutoksia sekä menettäneensä vähintään yhden merkityksellisen sosiaalisen suhteen henkirikoksen jälkeen. Suurimmat muutokset tapahtuivat harrastuksen kautta syntyneissä suhteissa, sillä harrastuksen kuvattiin usein jäävän tapahtuneen jälkeen omien voimavarojen vähyyden vuoksi. Tulosten mukaan suhteiden muuttumisen tai katkeamisen syynä oli se, että ei uhrin vanhempi ei itse jaksa ylläpitää suhteita tai muiden vaikeus suhtautua tapahtuneeseen. Monelle vanhemmalle henkirikoksen jälkeen merkittäväksi sosiaaliseksi suhteeksi oli muodostunut ammattilainen, esimerkiksi kriisityöntekijä tai terapeutti. Positiivisena tuloksena havaittiin, että erilaiset sukulaissuhteet, mukaan lukien parisuhde ja suhde perheen muihin lapsiin, olivat pysyneet tapahtuneen jälkeen. Niissä oli saattanut tapahtua muutoksia esimerkiksi siksi, että vanhempi halusi suojella perheen muita lapsia ja olla jakamatta omaa kuormaansa heidän kanssaan. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu henkirikoksen muuttavan läheisen elämää pysyvästi. Muutoksia juuri sosiaalisissa suhteissa ei ole tutkittu aiemmin, ja opinnäytetyössä voitiin tämän kyselytutkimuksen perusteella todeta myös sosiaalisissa suhteissa tapahtuvan muutoksia.

This thesis explored changes in the meaningful social relationships of parents after their child became a victim of homicide. The aim was to examine what kind of changes in social relationships may take place compared to the time before the homicide. The goal was that the commissioning organization Huoma – henkirikoksen uhrien läheiset ry, (a Finnish support organization for the loved ones of homicide victims) could use the new insights from this thesis in their work supporting bereaved families. The thesis is also available on the organization’s website.

The study was carried out using a qualitative research approach. The data were collected with an anonymous online survey. The survey link was shared on Huoma’s newsletter and on their Facebook page. It was also distributed on a few widely used social media platforms, such as the “Naistenhuone” group on Facebook. A total of five responses were received. Reasons for the low response rate were contemplated in the thesis, from the perspective of both the sensitive nature of the topic and the chosen data collection method. The collected data were analyzed using thematic analysis. Two main themes were external changes and internal changes, where "external" and "internal" refer to the causes of the changes. External changes included, for example, other people’s difficulty in relating to what had happened, which led to broken or altered relationships, and also the emergence of new meaningful relationships with professionals, and the support received from them. Internal changes referred to factors such as the lack of one's own resources to maintain social relationships and, on the other hand, social relationships in the work community, which helped to maintain the sense of routine and normal everyday life.

According to the study results, the changes in social relationships are varied and complex. Each respondent reported experiencing several different changes and had lost at least one meaningful relationship after the homicide. The most significant changes were seen in the relationships formed through hobbies, as many gave up hobbies due to a lack of energy following the tragedy. According to the results, the reason for the change or breakup of relationships was that the victim's parents themselves were unable to maintain the relationships, or that others had discomfort in dealing with what had happened. For many parents, professionals such as crisis workers or therapists became particularly important social connections. A positive finding was that many familial relationships, including romantic partnerships and relationships with other children in the family, had remained intact after the incident. These relationships may have undergone changes, for example because the parent wanted to protect the other children and chose not to share their own burden with them. Previous studies have shown that homicide causes permanent changes in the lives of loved ones, but changes in social relationships in particular have not been studied before. Based on this thesis and the survey, it was possible to conclude that changes also occur in social relationships.